Suomalais-saamelaiset kielet

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Suomalais-saamelaiset kielet, käsite, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion viime vuosina. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen merkityksellisyyteen, kuinka Suomalais-saamelaiset kielet on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja miten se on vaikuttanut tapaamme suhtautua, ajatella ja toimia. Samoin käsittelemme erilaisia ​​tutkimuksia, mielipiteitä ja näkökulmia Suomalais-saamelaiset kielet:n ympärillä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ilmiöstä. Valmistaudu lähtemään Suomalais-saamelaiset kielet:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi.

Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet. Sitä vastaavan suomalais-saamelaisen välikantakielen asema välikantakielenä uralilaisten kielten polveutumisessa on nykyisessä tutkimuksessa kiistanalainen.[1][2]

Yhdessä volgalaiskielten kanssa ryhmä on muodostanut uralilaisten kielten perinteisessä binäärisessä sukupuuluokittelussa suomalais-volgalaisten kielten ryhmän, mutta nykyinen tutkimus ei enää pidä sen paremmin volgalaisia kuin suomalais-volgalaisiakaan kieliä yhteisen kantakielen muodostaneena kieliryhminä vaikka käsitteitä voidaankin käyttää alueellisina nimityksinä. Itämerensuomalaisten kielten yhteyden volgalaiskieliin arvellaan katkenneen viimeistään vuoden 1000 paikkeilla, kun venäläisasutus levittäytyi pohjoiseen.

Luokittelu

Suomalais-saamelaiset kielet jaetaan itämerensuomalaisiin ja saamelaisiin kieliin.

Itämerensuomalaiset kielet

Saamelaiskielet

Lähteet

  1. ↑ Sammallahti, Pekka 1998: Historical phonology of the Uralic Languages. The Uralic languages. (toim. Sinor, Denis). Brill, Leiden.
  2. ↑ Itkonen, Terho 1997: Reflections on Pre-Uralic and the ’Saami-Finnic protolanguage’. – Finnisch-Ugrische Forschungen 54.