Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Suomen Ilmailuliitto:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Suomen Ilmailuliitto on synnyttänyt loputtomasti mielipiteitä ja keskusteluja, ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe. Viime vuosina Suomen Ilmailuliitto on saavuttanut entistä suuremman merkityksen ja vaikuttanut niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin politiikka, talous, kulttuuri ja teknologia. Näillä sivuilla tutkimme eri näkökulmia, joista Suomen Ilmailuliitto:tä voidaan lähestyä, ja tutkimme sen vaikutuksia ja haasteita nykymaailmassa. Epäilemättä Suomen Ilmailuliitto on edelleen pohdinnan ja analyysin aihe, ja tämä artikkeli pyrkii valaisemaan sen merkitystä ja merkitystä.
Suomen Ilmailuliitto | |
---|---|
![]() Ilmailuliiton logo |
|
Perustettu |
1919 (SIPL) 1944 (SIL) |
Toimiala | ilmailu |
Päämaja | Malmin lentoasema, Helsinki |
Toiminta-alue | Suomi |
Jäsenet | 8 881[1] |
Viralliset kielet | suomi, ruotsi[2] |
Toiminnanjohtaja | Timo Latikka[3] |
Päätöksentekoelin | hallitus |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Suomen Ilmailuliitto – Finlands Flygförbund ry[4] (SIL) on suomalainen urheilu- ja harrasteilmailun valtakunnallinen keskusjärjestö. Nykyisen järjestön edeltäjä, Suomen Ilmapuolustusliitto, perustettiin vuonna 1919. Nykymuotoinen ilmailuliitto on perustettu 1944.
Suomen ilmailuliitto syntyi nykyisessä muodossaan syksyllä 1944, jolloin liittoutuneiden valvontakomissio kielsi 1919 perustetun Suomen Ilmapuolustusliiton (SIPL) toiminnan. Se oli ollut siihen asti puolustusministeriön rahoittama. Rahoituksen avulla SIL:n keskuksella Jämijärvellä oli muun muassa purjelentokoneiden valmistusta. Jämin ilmailukoulun SIL perusti vuonna 1935. Johtavat kouluttajat olivat ilmavoimien upseereita. Jämijärvi joutui valvontakomission tarkastuksen seurauksena poistamaan muun muassa maastoon tehdyn ison Suomen ilmavoimien hakaristin.lähde?
Sen toiminta lakkautettiin ja yhdistyksen omaisuus ja velat siirrettiin vuonna 1919 perustetulle pienelle Suomen Ilmailuklubille, joka muuttui pian Suomen Ilmailuliitoksi.lähde?
SIL:n alku oli hankala, koska valtion rahoitus oli päättynyt ja siviililentäminen oli vuoden 1945 ajan kiellettyä. Purjelento kuitenkin jatkui suosittuna 1940-luvullakin. Vuoden 1950 lopussa SIL perusti Jämijärven Puu ja Metalli Oy:n valmistamaan kerhoille purjelentokoneita. Se toimi yhtiönä noin viisi vuotta, mutta jatkoi toimintaa vielä 1960-luvun alkuun. Se valmisti PIK-3c Kajava ja Scleicher Ka-4 Rhönlerche -koneita. Vuonna 1962 K. K. Lehtovaara Oy otti tuotannon haltuunsa – se valmisti 52 kpl PIK 16c-konetta, joista 40 meni vientiin.lähde?
Liitto järjesti Helsinki-Malmin lentoasemalla moottorilentokursseja ensi kertaa jo kesällä 1953, ja vuonna 1985 liitto rakennutti kentälle oman toimitalon[5]. Talossa ovat Ilmailuliiton toimiston ja luokkatila, sekä aiemmin myös SIL-Shop -ilmailutarvikemyymälä, jonka toiminta myytiin Suomen Ilmailukauppa Oy:lle 15. marraskuuta 2012.[6]
Ilmailuliitto jakaa jäsenet viiteen ryhmään: varsinaisiin-, henkilö-, nuoriso-, perhe- ja kannattavia jäseniin. Varsinaisiksi jäseniksi otetaan rekisteröityjä yhdistyksiä ja muita oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toiminta liittyy läheisesti urheilu- tai harrasteilmailuun.[7]
Liitolla oli vuoden 2020 lopulla 8 290 jäsentä, joista 6 641 oli jäsenmaksun maksaneita henkilöjäseniä ja 192 jäsenyhdistyksiä.[8]
Vuosi | Yht. | Laskuvarjo | Lennokit | Moottorilento | Purjelento | Riippuliito | Ultrakevyet | Varjoliito | Muut | (Ei tiedossa) |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2005[9] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2006[9] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2007[9] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2008[10] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2009[11] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2010[12] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2011[13] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2012[14] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2013[15] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2014[1] | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
2020[8] | 8 290 | |||||||||
Muut-sarakkeeseen on sijoitettu seuraavat ilmailulajit: experimental, kuumailmapallot, nousuvarjot, simulaattorit ja yleisilmailu Ei tiedossa -sarakkeessa ovat ilmailuliiton julkaisujen ei tiedossa- ja ei ilmoittanut lajia -kohdat |
SIL:n organisaatio [16]
Ilmailuliitto julkaisee Ilmailu-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 1937 alkaen. Lehti on aiemmin ilmestynyt 10 kertaa vuodessa ja vuodesta 2020 alkaen paperisena 6 kertaa vuodessa.
Ilmailuliitto tarjoaa jäsenilleen muun muassa ryhmätapaturmavakuutuksen, joka on voimassa ilmailulajeja harrastettaessa. Ilmailuliitto edustaa Suomessa moottorilennon SIL PPL -koulutusjärjestelmää.
SIL:n toiminta on rahoitettu pääasiassa sen jäsenmaksuista saamilla tuloilla. Seuraavaksi suurin tuloerä oli liiton julkaisutoiminta, Ilmailu-lehti.[17]
Suomen ilmailuliitto ry:n puheenjohtajat | ||
---|---|---|
eversti | Väinö Karikoski | 1945–1948 |
professori | Arvo Ylinen | 1949–1954 |
professori | Edward Wegelius | 1955–1969 |
vuorineuvos | Uolevi Raade | 1970–1971 |
pääjohtaja | Antti Aarnio-Wihuri | 1974–1977 |
pääkonsuli | Olavi Rautio | 1978–1989 |
tekn. lis. | Raimo Makkonen | 1990–1995 |
Leif Lundström | 1996–1998 | |
Antti Piippo | 1999–2000 | |
Tapio Savolainen | 2000–2003 | |
Esa Saarinen | 2003–2004 | |
Hannu Halonen | 2004–2010 | |
Tapio Pitkänen | 2010–2014 | |
Petteri Tarma | 2014–2019 | |
dipl. ins. | Timo Hyvönen | 2020– |
Suomen Ilmailuliitto ry:n lajitoimikunnat | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
lajitoimikunta | puheenjohtaja | varapuheenjohtaja | muuta | |||||
Miehittämättömän ilmailun toimikunta (MIT) | Kantola Petri | Kovanen Mikkoa | ||||||
Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) | Kaseva Mikko | Juslin Jukka | ||||||
Ilmapallotoimikunta (IT) | Sipinen Markku | Peltonen Juha | ||||||
Laskuvarjotoimikunta (LT) | Kokkonen Timo | Lydén Petri | ||||||
Liidintoimikunta (LiT) | Eksymä Anna-Reetta | Herrala Juha | ||||||
Moottorilentotoimikunta (MT) | Mattila Jyri | Rostedt Nils | ||||||
Purjelentotoimikunta (PT) | Mutru Mika | Roine Kristian | ||||||
Ilmailuliitto on Kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n (Fédération Aéronautique Internationale) jäsenjärjestö Suomessa.[19] Ilmailuliitto myöntää urheiluilmailun kansainväliset kilpailulisenssit.[19] SIL on Suomen Olympiakomitean jäsen.[19]
Ilmailuliitto on järjestänyt eri lajien SM-kisat ja kansainvälisiä kilpailuja, kuten esimerkiksi:[19]
Eräs SIL:n palkinnoista on Luumun malja, joka on saanut nimensä Suomen ensimmäisen naislaskuvarjohyppääjä Anneli Linnan (avioliiton kautta Penttilä) mukaan.[20]
Ilmailuliiton opettajakoulutus tapahtuu Suomen Urheiluilmailuopistossa.
Suomen Ilmailuliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 2 354 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 380 000 euroa.[21]
yhdistys |
---|
Malmin Lentoaseman ystävät ry |
Palvelualojen työnantajat PALTA ry |
Veronmaksajain Keskusliitto ry |
Aikakauslehtien Liitto ry |
Urheilutyönantajat ry [22] |