Nykymaailmassa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on edelleen erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, akateeminen tai sosiaalinen taso, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on edelleen aihe, joka herättää laajan yleisön kiinnostuksen. Kun siirrymme ajassa eteenpäin, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto:n merkitys tulee yhä selvemmäksi, ja sen vaikutus elämäämme on edelleen merkittävä. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto:een ja sen vaikutukseen jokapäiväiseen elämäämme, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tutkimme sen kehitystä ajan myötä.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1956 |
Toimiala | uimaopetus- ja hengenpelastustoiminta |
Kotipaikka | Helsinki |
Toiminnanjohtaja | Kristiina Heinonen |
Puheenjohtaja | Jukka Rantala |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH, ruots. Finlands Simundervisnings- och Livräddningsförbund rf, FSL) perustettiin vuonna 1956 Suomen Uimaliiton aloitteesta. Perustajajärjestöjä oli kahdeksan: Suomen Uimaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Urheiluliitto, Työväen urheiluliitto, Svenska Idrottsförbund, Samfundet Folkhälsan ja Koululiikuntaliitto. Perustavassa kokouksessa oli edustettuna poikkeuksellisesti myös opetusministeriö.
Liiton toiminta-ajatuksena on ollut alusta asti uimaopetus- ja hengenpelastustoiminnan kehittäminen Suomessa kaikilla mahdollisilla tasoilla. Strategiseksi tavoitteeksi liitto ilmoittaa uima- ja vesiturvallisuustaitojen saattamisen kansalaistaidoksi.[1]
SUH ohjaa yleistä uimaopetus- ja hengenpelastustyötä Suomessa, järjestää koulutusta alan ammattilaisille ja kehittää uimahallien, uimarantojen muiden uimapaikkojen turvallisuutta. Näiden lisäksi se myöntää hengenpelastusmerkkejä ja tilastoi hukkumistapauksia.[2]
Suosittuja ovat olleet liiton laatimat uimakandidaatin ja uimamaisterin tutkinnot, joita on suoritettu uimakouluissa 1950-luvulta alkaen. Vaatimukset ja merkit on tosin aika ajoin saatettu ajan tasalle, esim. primusmaisterin arvosta on poistettu vielä 1960-luvulla ollut kilpailufunktio: silloin primusmaisterin arvon sai korkeimman eli kolmen pisteen tasolla tutkinnon suorittanut, joka sai parhaan ajan hengenpelastusuintiosiossa. Nykyään arvon voi suorittaa.
Suomen Uimaopetus- ja Hegenpelastusliito ry on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[3]
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 3 214 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2022 lähtien 537 000 euroa.[4]