Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Suomen Poliisijärjestöjen Liitto:n aihetta, joka on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Vuosien varrella Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla, mikä on herättänyt aitoa kiinnostusta sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Kattavan analyysin avulla käsittelemme Suomen Poliisijärjestöjen Liitto:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja argumentteja tavoitteenaan valaista tätä erittäin monimutkaista aihetta. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyhetkeen tarjoamalla lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto:stä.
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) on suomalainen poliisin, oikeushallinnon, Hätäkeskuslaitoksen ja Suojelupoliisin ammattilaisten ammattijärjestö. Sen 83 jäsenyhdistykseen kuuluu noin 11 000 jäsentä[1]. SPJL kuuluu akavalaiseen järjestökenttään.[2] SPJL on Pohjoismaiden poliisiliiton (Nordiska Polisförbundet) ja Euroopan poliisijärjestöjen keskusliiton (The European Confederation of Police, EuroCOP) jäsenjärjestö. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.
Liitto sai nykyisen muotonsa vuonna 1995, kun vuonna 1923 perustettu Suomen Poliisien Liitto, vuonna 1930 perustettu Suomen Rikospoliisien Liitto ja vuonna 1934 perustettu Poliisikunnan Keskusliitto yhdistyivät Suomen Poliisijärjestöjen Liitoksi.
Jäsenistö työskentelee poliisihallinnossa, oikeusministeriön hallinnonalalla ja Hätäkeskuslaitoksessa ja Suojelupoliisissa. Liittoon kuuluu muun muassa poliiseja, poliisin kansliahenkilökuntaa, oikeuslaitoksen toimistosihteerejä ja hätäkeskuspäivystäjiä. Liitolla on myös opiskelijajäseniä.
SPJL:n korkeinta päätösvaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous, joka muun muassa valitsee valtuuston, hallituksen ja liiton puheenjohtajan. Vuoden 2017 liittokokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Jonne Rinne. Järjestöpäällikkönä toimii Mika Nygård.[3]
Liitto julkaisee Poliisi & Oikeus -lehteä.