Suomen ja Ukrainan suhteet

Nykyään Suomen ja Ukrainan suhteet on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Suomen ja Ukrainan suhteet on ollut vuosien ajan tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden keskuudessa. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän perusnäkökohtiin. Tässä artikkelissa perehdymme Suomen ja Ukrainan suhteet:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja ymmärtääksemme sen vaikutusta nykyään. Syvällisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Suomen ja Ukrainan suhteet:n keskeisiä puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

  Suomi
  Ukraina

Suomen ja Ukrainan väliset suhteet solmittiin diplomaattisesti 26. helmikuuta 1992, kun Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk matkusti Helsinkiin allekirjoittamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjaa. Suomi oli tunnustanut Ukrainan itsenäisyyden jo 30. joulukuuta 1991. Suomen Kiovan-suurlähetystö perustettiin 1. huhtikuuta 1992. Suomella oli ollut edustusto Kiovassa kuuden kuukauden ajan jo vuonna 1918.[1]

Historialliset suhteet

Professori Aukusti Niemi kirjoitti Suomen ja Ukrainan suhteista pian Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 Nykyaika-lehdessä ja sitoi Suomen ja Ukrainan kohtalot toisiinsa. Hän siteeraasi kirjoituksessaan myös nimeltä mainitsemattoman kirjoittajan oraakkelimaista kirjoitusta vuodelta 1910 Ukrainische Rundschaussa (no 3–4 / 1910):[2]

»Kansallisen vapauden aamurusko on vasta silloin valkeneva Venäjän sorretuille kansoille, kun nykyisen järjestelmän viimeinen hetki tässä maassa lyö. Älköönpä silloin vain suomalaiset, vaan myös me ukrainalaiset unohtako, että meidän tiemme kansalliseen vapauteen kulkee yksinomaan ja ainoastaan Venäjän tsaarivallan ruumiin yli.»

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen vienti Ukrainaan laski vuonna 2016 11 prosenttia. Suomen tullin tilastojen mukaan viennin kokonaisarvo samana vuonna oli 173,7 miljoonaa euroa. Ukrainasta tuotiin Suomeen 75,6 miljoonan euron arvosta. Ukrainan osuus Suomen viennistä on 0,3 prosenttia ja Ukrainan osuus Suomen tuonnista on 0,1 prosenttia.[1]

Katso myös: Suomen talous ja Ukrainan talous

Itä-Ukrainan sota

Pääministeri Marin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Kiovassa 26. toukokuuta 2022.

Itä-Ukrainan sotaan liittyen Suomen kanta on, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti Krim kuuluu Ukrainaan.[3] Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin tuomitsivat Venäjän suurhyökkäyksen Ukrainaan 2022.[4] Suomi osallistui myös aseapuun, jossa useat Euroopan unionin jäsenmaat luovuttivat Ukrainalle materiaaliapuna erilaisia aseita ja ampumatarvikkeita.[5]

Syyskuussa 2022 suosittu ukrainalainen, slaavilaista kansanperinnettä ja rockia yhdistävä Okean Elzy -yhtye esiintyi Kulttuuritalolla Helsingissä osana Ukrainaa tukevaa Euroopan-kiertuettaan.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Kahdenväliset suhteet Suomi ulkomailla: Ukraina. Viitattu 18.1.2022.
  2. ↑ 4.10.1918 Nykyaika no 38, s. 6 Kansalliskirjasto. Viitattu 13.12.2022.
  3. ↑ Ukraina: matkustustiedote Ulkoministeriö. Viitattu 18.1.2022.
  4. ↑ Vainio, Olli: Presidentti Niinistö: ”En usko, että läntinen maailma lähtee aseellisesti liikkeelle” – suora lähetys käynnissä Iltalehti. 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  5. ↑ Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua 28.2.2022. Valtioneuvosto. Viitattu 7.3.2022.
  6. ↑ Körkkö, Hilla: Okean Elzyn konsertti yhdisti ukrainalaisia Kulttuuritalolla: ”Olen onnellinen nähdessäni heidän olevan iloisia ja hengissä”, sanoo Mariupolista paennut Anna Rabtševska Helsingin Sanomat. 13.9.2022. Viitattu 13.9.2022.

Aiheesta muualla