Nykymaailmassa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Rikas ja monipuolinen historia Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan ja tapaamme lähestyä elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa | |
---|---|
Puhuttelu | isä esipaimen |
Virka-asunto | Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappilatalo |
Nimittäjä | Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous |
Perustettu |
1892 Moskovan patriarkaatin hiippakunnan piispa 1923 Suomen autonomisen arkkipiispakunnan johtaja |
Ensimmäinen | Antoni |
Kotisivut | https://ort.fi/arkkipiispa/ |
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa on vuonna 1923 perustetun Suomen ortodoksisen kirkon johtaja. Ennen Suomen itsenäistymistä Suomessa toimineet arkkipiispat olivat Venäjän ortodoksisen kirkon piispoja, jolloin arkkipiispa oli vain arvonimi.
Suomen itsenäistyttyä, arkkipiispa Hermanista lähtien, on Suomen ortodoksien johtajan tittelinä on ollut Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa. Arkkipiispa on toiminut sekä kirkon johtajana että Karjalan hiippakunnan hiippakuntapiispana. Arkkipiispan virka on Suomessa korkeampi kuin metropoliitan virka, toisin kuin Venäjällä. Vuosina 1925–1944 arkkipiispanistuin sijaitsi Sortavalassa, mutta toisen maailmansodan jälkeen se siirrettiin Kuopioon, missä se sijaitsi vuoden 2017 loppuun saakka. Vuodesta 2018 Karjalan hiippakunnan nimi muutettiin Kuopion ja Karjalan hiippakunnaksi.lähde?
Vuoden 2018 alusta lähtien arkkipiispan istuin sijaitsee Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen marraskuussa 2017 tekemän päätöksen mukaan Helsingissä ja arkkipiispan tittelinä on Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Arkkipiispan istuin muutti tuolloin Helsinkiin[1]
Arkkipiispan valitsee kirkolliskokous, jossa äänestäviä jäseniä on 35. Arkkipiispanvaali, jossa äänestävät sekä papiston että maallikoiden edustajat, on ortodoksisten kirkkokuntien keskuudessa poikkeuksellinen. Äänet on jaettu kirkon eri toimijoiden kesken seuraavasti:[2][3]
Kuva | Nimi | Elinvuodet | Vuodet virassa | Piispanistuin | Virkanimike | Viitteet |
---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Antoni (Vadkovskij) | 1846–1912 | 1892–1898 | Viipuri | Viipurin ja Suomen arkkipiispa | [4] |
![]() |
Nikolai (Nalimov) | 1852–1914 | 1898–1905 | Viipuri | Viipurin ja Suomen arkkipiispa | [5] |
![]() |
Sergei (Starogorodskij) | 1867–1944 | 1905–1917 | Viipuri | Viipurin ja Suomen arkkipiispa | [5] |
![]() |
Serafim (Lukjanov) | 1879–1959 | 1921–1923 | Viipuri | Viipurin ja Suomen arkkipiispa | [6] |
Kuva | Nimi | Elinvuodet | Vuodet virassa | Piispanistuin | Virkanimike | Viitteet |
---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Serafim (Lukjanov) | 1879–1959 | 1923–1925 | Viipuri | Viipurin ja Suomen arkkipiispa | [6] |
Herman (Aav) | 1878–1961 | 1925–1960 | Sortavala (1925–44) Kuopio (1944–60) |
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa | [7] | |
![]() |
Paavali (Gusev/Olmari) | 1914–1988 | 1961–1987 | Kuopio | Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa | [8] |
![]() |
Johannes (Rinne) | 1923–2010 | 1987–2001 | Kuopio | Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa | [9] |
![]() |
Leo (Makkonen) | 1948– | 2002–2024 | Kuopio (2002–2017) Helsinki (2018–2024) |
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa (2002–2017) Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa (2018–2024) |
[1][9] |
Elia (Wallgrén) | 1961– | 2024– | Helsinki | Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa | [10][11] |