Suomen valtiovarainministeriö

Tässä artikkelissa perehdymme Suomen valtiovarainministeriö:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla. Suomen valtiovarainministeriö on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi löydämme alan asiantuntijoiden näkökulmia, jotka tarjoavat meille syvemmän käsityksen Suomen valtiovarainministeriö:stä ja sen vaikutuksista. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Suomen valtiovarainministeriö:stä ja kutsua lukijoita pohtimaan tätä kiehtovaa aihetta ja syventymään siihen.

Valtiovarainministeriö
Finansministeriet
Valtioneuvoston linna Senaatintorilla Helsingissä.
Valtioneuvoston linna Senaatintorilla Helsingissä.
Lyhenne VM
Ministeri(t)
– Valtiovarainministeri Riikka Purra
– Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen
Kansliapäällikkö Juha Majanen
Budjetti 38,1 mrd. € (2024)[1]
Työntekijöitä 431 (2023)[2]
Osoite Snellmaninkatu 1, Helsinki
Aiheesta muualla
Sivusto
Mitä saan veroeuroillani?

Valtiovarainministeriö (lyh. VM,[3] ruots. Finansministeriet, FM) on Suomen valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella Suomen hallituksen talouspolitiikkaa ja valtion talousarvio. Se pyrkii vakauttamaan talouden kehitystä sekä toimimaan verojärjestelmän asiantuntijana. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä, kunta- ja aluehallinnosta, julkisen hallinnon digitalisaatiosta sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta.[4]

Valtiovarainministeriö sai alkunsa autonomian ajalla vuonna 1809, kun Suomeen perustettiin hallituskonselji, sittemmin Suomen senaatti. Hallituskonseljissa toimi talousosasto, jolle kuului maan yleinen hallinto.[5]

Organisaatio

Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri. Hallituksessa on usein myös toinen ministeri, jonka vastuualueelle kuuluu osa ministeriön asioista. Ministereiden työnjaosta sovitaan hallitusta muodostettaessa. Ministeriön ylin virkamies on valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen. Muita ministeriön korkeita virkamiehiä ovat hallintopolitiikan alivaltiosihteeri (Susanna Huovinen), kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri (Leena Mörttinen) sekä talouspolitiikan koordinaattori (Lauri Kajanoja). [6]

Ministeriössä työskentelee noin 420 henkilöä.[7] Ministeriö toimii Valtioneuvoston linnassa sekä Mariankadulla, Helsingin Kruununhaassa.[8]

Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin johdolla toimiva koordinoiva johtoryhmä käsittelee ministeriön strategiset asiakokonaisuudet. Koordinoivaan johtoryhmään kuuluvat lisäksi alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Valtiovarainministeriö on jakautunut seitsemään osastoon[9], jotka ovat

  • kansantalousosasto
  • budjettiosasto
  • vero-osasto
  • rahoitusmarkkinaosasto
  • kunta- ja aluehallinto-osasto
  • julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT-osasto)
  • valtionhallinnon kehittämisosasto, jonka yhteydessä toimii valtion työmarkkinalaitos.

Osastojen johtamisesta vastaavat osastopäälliköt.[6]

Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa kehittämis- ja hallintotoiminto, johon kuuluu myös viestintä. Suoraan johdon alaisuudessa toimivat EU-sihteeristö ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Lisäksi ministeriössä toimii valtiovarain controller -toiminto, joka on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 12 000 henkilöä. Näistä suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa.[10]

Virastot

Yhtiöt ja liikelaitokset

Rahastot ja muut laitokset

Historia

Hallituskonseljin talousosasto

Pääartikkeli: Hallituskonselji

Suomen valtiovarainministeriön historia alkaa 1809 muodostetusta hallituskonseljista (vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti). Sen talousosaston valtiovaraintoimituskunta muutettiin maan itsenäistyttyä valtiovarainministeriöksi. Myös 1809 perustetun hallituskonseljin kamaritoimituskunnan tehtävät siirrettiin sen lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1917 valtiovarainministeriölle.[17]

Keskushallinnon toimikenttä oli suppea, ja talousasioilla oli siinä merkittävä osa. Kolmen toimituskunnan (valtiovarain-, kamari- ja tili- sekä sotilas) tehtävät liittyivät valtiontalouteen. Esimerkiksi sotilastoimikunta hoiti ruotujakoisen armeijan lakkauttamisen jälkeen armeijan taloutta, mihin kuului huomattava veronkanto- ja varainhoitotehtävä.[17] Sotilasmenot olivat tuolloin valtiontalouden suurin menoerä.[18] Valtiovaraintoimituskunnan tehtäväkenttä ulottui valtiontalouden (budjetti ja menot) ulkopuolelle myös talous- ja elinkeinopolitiikkaan.[18] Valtiontalouden tulot kuuluivat pääosin kamaritoimituskunnan tehtäviin. Se valvoi veronkantoa sekä tarkasti maakirjoja ja muita yleisiä tilejä pitäen kirjaa myös konseljin menoista. Lisäksi sen toimintaan kuului henkikirjat ja väkilukutilastolaitos.[18]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Merkittävät virkamiehet

Kansliapäälliköt

Seuraavat henkilöt ovat toimineet valtiovarainministeriön korkeimpana virkamiehenä (vuoteen 2013 valtiosihteeri):[19]

Esittelijäsihteerit

Kansliapäälliköt

Valtiosihteerit

Kansliapäälliköt

Alivaltiosihteerit

Seuraavat henkilöt ovat toimineet valtiovarainministeriön neuvottelevina virkamiehinä ja alivaltiosihteereinä:[19]

Neuvottelevat virkamiehet

Alivaltiosihteerit

Katso myös

Lähteet

  • Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5568-3

Viitteet

  1. ↑ Valtion budjetti: Budjettitalouden menot hallinnonaloittain vuonna 2024 Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 31.5.2013.
  4. ↑ Ministeriö Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.9.2022.
  5. ↑ Historiaa Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 4.9.2009. Viitattu 28.11.2009.
  6. ↑ a b Johto ja organisaatio Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.7.2016.
  7. ↑ Ministeriö työpaikkana Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.9.2022.
  8. ↑ Yhteystiedot Valtiovarainministeriö. Viitattu 25.9.2022.
  9. ↑ Osastot Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.7.2016.
  10. ↑ Hallinnonala Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 28.11.2009.
  11. ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
  12. ↑ Yhtiöt ja liikelaitokset Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 2.6.2008. Viitattu 28.11.2009.
  13. ↑ a b c d 2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, rahastot, yhtiöt ja muut toimielimet Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä 26.6.2003/610. 15.11.2007/1023. Finlex. Viitattu 28.11.2009.
  14. ↑ Hallinto ja organisaatio 7.8.2008. Kuntien eläkevakuutus. Arkistoitu 25.11.2009. Viitattu 28.11.2009.
  15. ↑ 5 § Valtuuskunta Laki Kuntien takauskeskuksesta. 3.11.2006/944. Kuntien takauskeskus. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 28.11.2009.
  16. ↑ Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993). Finlex. Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2009.
  17. ↑ a b Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 16–17.
  18. ↑ a b c Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 19.
  19. ↑ a b Sakari Heikkinen & Seppo Tiihonen: Valtiovarainministeriön historia. 3, Hyvinvoinnin turvaaja : 1809-1917, s. 575. Edita, 2010. ISBN 978-951-37-5570-6

Kirjallisuutta

  • Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Kriisinselvittäjä: Valtiovarainministeriön historia II. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5569-0

Aiheesta muualla