Svetlahorsk

Svetlahorsk:n maailmassa on monia puolia ja näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkia ja analysoida. Olipa kyseessä henkilö, aihe, päivämäärä tai mikä tahansa muu elementti, sen tärkeys ja merkityksellisyys ovat kiistattomia. Tässä artikkelissa perehdymme Svetlahorsk:n kiehtovaan universumiin löytääksemme sen monet näkökohdat ja ymmärtääksemme sen vaikutukset eri alueilla. Yksityiskohtaisen ja kattavan kiertueen avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Svetlahorsk:stä pohdinnan ja tutkimisen arvoisen aiheen. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan uppoudumme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Svetlahorsk:n tärkeyttä nykyisessä tilanteessa.

Svetlahorsk
(Светлаго́рск)
Svetlahorsk
Svetlahorsk
vaakuna
vaakuna

Svetlahorsk

Koordinaatit: 52°38′00″N, 29°44′00″E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Homelin alue
Perustettu 1560
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 25 km²
Korkeus 120–135 m
Väkiluku (10/2009) 69 995
 – Väestötiheys 2 772 as./km²









Svietlahorsk (valkoven. Светлаго́рск) on keskikokoinen kaupunki ja hallintopiiri Homelin alueella Valko-Venäjän eteläosissa.[1] Vuonna 2009 kaupungissa asui 69 995 ihmistä. Hallintopiirin asukasluku oli samassa väestönlaskennassa 90 125, mikä sisälsi kaupungin lisäksi kaksi runsaan 2 000 asukkaan kaupunkityyppistä taajamaa (Parytšy ja Sasnovy Bor) ja ympäröivän maaseudun kylineen.[2]

Historia

Piirin dokumentoitu historia ulottuu ainakin vuoteen 1560, jolloin alueen kuuluessa Liettuan suuriruhtinaskuntaan, siellä sijaitsi Šacilavičyn (myöhemmin Šacilkin) kylä (valkoven. Шацілавічы, Шацілкі). Tästä syystä kaupungissa vietetään 450 vuotsijuhlia 2010. Vuonna 1924 kylästä tuli silloisen Babruiskin maakunnan erään piirin keskus. Vuoden 1956 päättyessä paikkakunta sai pikkukaupungin arvon. Piirin nimi muutettiin Svietlahorskiksi vuonna 1961. Varsinaisen kaupunkistatuksen Svietlahorsk sai vuonna 1963.[3]

Liikenne

Svietlahorskin rautatieasema.

Svietlahorskiin on kauppamerenkulkuun sopiva vesiyhteys, sillä kaupunki sijaitsee Dneprin sivuhaaran Berezinan lounaisrannalla ja yläjuoksulle Babruiskiin liikutaan jokialuksilla. Kantatie P82 Babrujskista Retšytsaan kulkee kaupungin eteläpuolitse ja tähän Svietlahorskin itälaidalla liittyvä kantatie P149 johtaa pohjoisessa 45 kilometrin päässä sijaitsevaan Žlobiniin. Lisäksi kaupungin kautta kulkee Žlobinista etelään johtava rautatie.[4]

Teollisuus

Svietlahorsk on teollisuuskaupunki, jossa tuotetaan mm. kemiallista kuitua, paperimassaa ja betonielementtejä.[3] Suuri osa teollisuudesta on sijoittunut kaupungin kaakkoisosassa olevalle laajalle teollisuusalueelle.

Kuvia

  • Svietlahorskin ortodoksisinen katedraali.
    Svietlahorskin ortodoksisinen katedraali.
  • Toinen Svietlahorskin ortodoksisista kirkoista.
    Toinen Svietlahorskin ortodoksisista kirkoista.
  • Svietlahorskin katolinen kirkko.
    Svietlahorskin katolinen kirkko.
  • Svietlahorsk sijaitsee Dniepr-joen sivuhaaran Berezinan äärellä.
    Svietlahorsk sijaitsee Dniepr-joen sivuhaaran Berezinan äärellä.

Lähteet

  1. ↑ Е.Л. Макаревич (toim.): АТЛАС АВТОМОБИЬНЫХ ДОРОГ (Atlas Avtomobilnyh Dorog), 2005 1:500 000. sivu 71. Minsk: Издательство Янсеян, 2005. ISBN 985-6501-12-1 (venäjäksi)
  2. ↑ Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гомельская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Homelin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 4.3.2011. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Svetlogorsk (lyhyt kaupunkikuvaus) bycity.org. Viitattu 12.6.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Беларусь автодорожная (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)

Aiheesta lisää