Tähkäsääski

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Tähkäsääski, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Tähkäsääski on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Tähkäsääski:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri näkökulmissa, olipa kyse sitten sosiaalisista, kulttuurisista, teknologisista, poliittisista, taloudellisista jne. Tässä artikkelissa tutkimme Tähkäsääski:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Tähkäsääski
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Osalahko: Karvasääskimäiset Bibionomorpha
Heimo: Äkämäsääsket Cecidomyiidae
Alaheimo: Aitoäkämäsääsket Cecidomyiinae
Tribus: Clinodiplosini
Suku: Sitodiplosis
Laji: mosellana
Kaksiosainen nimi

Sitodiplosis mosellana
(Géhin, 1857)

Katso myös

  Tähkäsääski Wikispeciesissä
  Tähkäsääski Commonsissa

Tähkäsääski (Sitodiplosis mosellana) on äkämäsääskien (Cecidomyiidae) heimoon kuuluva sääskilaji. Aikuinen tähkäsääski on 1,5–2,5 millimetrin mittainen ja väriltään sitruunankeltainen. Lajin toukat ovat pari millimetriä pitkiä, ja niiden väri vaihtelee vaaleasta oranssinpunaiseen. Syksyllä toukat pudottautuvat maahan ja ryömivät multaan talvehtimaan. Tähkäsääsket talvehtivat koteloina maassa noin 5–10 cm:n syvyydessä, josta ne nousevat keväällä pintaan. Sääsket aikuistuvat tehoisan lämpösumman saavutettua arvon 400.[1]

Tähkäsääski on vehnän tuholainen. Sen vioittamista jyvistä pahimmillaan puolet voi surkastua vioituksesta, jolloin vioittuneet jyvät jäävät surkastuneiksi ja niiden laatu jää heikoksi. Toukat vioittavat kukkapohjaa ja kehittyvää jyvää liuottamalla sitä sylkensä avulla.[1]

Tähkäsääsken torjunnassa voidaan käyttää puinnin jälkeistä olkien polttamista, viljelyalueen vaihtelua ja kemialliseen torjuntaan sopivia pyretroideja esimerkiksi tehoaineina esfenvaleraatti (Sumi Alpha) tai alfa-sypermetriini (Fastac).[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Tähkäsääski (Sitodiplosis mosellana), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
  2. ↑ Tähkäsääski (Sitodiplosis mosellana), Farmit.net

Aiheesta muualla