Tänään ei lauluja synny

Tässä artikkelissa perehdymme Tänään ei lauluja synny:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ilmestymisestään lähtien Tänään ei lauluja synny on vanginnut eri yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua, pohdiskelua ja ristiriitaisia ​​tunteita. Vuosien varrella Tänään ei lauluja synny on osoittanut vaikutuksensa eri aloilla teknologiasta taiteeseen, mukaan lukien politiikka ja populaarikulttuuri. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Tänään ei lauluja synny:n merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisuuksia muuttaa ympärillämme olevaa todellisuutta.

Tänään ei lauluja synny
Tapio Rautavaara
Studioalbumin Tänään ei lauluja synny kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Julkaistu 1973
 Formaatti LP-levy, C-kasetti
 Tuottaja(t) Toivo Kärki
 Levy-yhtiö Finnlevy
Tapio Rautavaaran muut julkaisut
Muistoissain muuttumaton
1971 		Tänään ei lauluja synny
1973 		Unohtumaton ilta
1976

Tänään ei lauluja synny Tapio Rautavaaran vuonna 1973 ilmestynyt albumi.

Albumin avaa sen nimikappale, jonka on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Ossi Runne, ja sen jokaiseen säkeistöön sisältyy pieni osa Jean Sibeliuksen Valse tristen teemasta. Kappaletta ei ollut alun perin tehty Rautavaaralle sen enempää kuin kenellekään muullekaan tietylle solistille, mutta levytuottaja Toivo Kärjen päätöksellä esittäjäksi valittiin Rautavaara. Runne olisi toivonut tulkintaan enemmän "krapulaisen kirpeää komiikkaa", mutta Rautavaara halusi tehdä omanlaisensa väsyneen runoilijan muotokuvan.[1]

Kappale En päivääkään vaihtaisi pois on ensimmäinen kahdesta Rautavaaran levyttämästä samannimisestä laulusta. Samasta nimestä huolimatta kyseessä on kaksi täysin eri kappaletta. Kun alkuperäinen Toivo Kärjen ja Vexi Salmen kappale ei erityisemmin menestynyt, Kärki antoi vuonna 1979 Reino Markkulalle ja Juha Vainiolle luvan käyttää samaa laulun nimeä. Kappaleen "Leningrad" levytti samaan aikaan Rautavaaran kanssa myös Georg Ots, ja kummankin versioissa käytettiin samaa taustanauhaa. Balladi ”Harvoin toiveet toteutuu” ja slaavilaistyylinen ”Minkä vuoksi” sisältyivät Seppo Huunosen ohjaamaan elokuvaan Lampaansyöjät, joka pohjautui Veikko Huovisen samannimiseen romaaniin.[2][3]

Albumin päätöskappale, Kulkuripoika-polkka, päätyi levylle hyvin pitkän prosessin jälkeen. Rautavaara oli kuullut pätkiä tästä reippaasta kansanlaulusta jo lapsuudessaan 1920-luvulla ja kiinnostui siitä uudelleen 1950-luvulla. Ensimmäisellä kiertueellaan Yhdysvalloissa vuonna 1959 hän sai selville, että laulu oli syntynyt alkujaan Nebraskassa. Laulun alku oli kuulunut: "Kulkuripoikana maailmalla kävin minä kerran Nebraskalla." Rautavaara ajatteli, että harvat suomalaiset tiesivät, missä Nebraska oli, ja korvasi osavaltion nimen "lännen mailla". Kiertueen aikana hän sai amerikansuomalaisilta kerätyksi kahdeksan säkeistöä, ja palattuaan kotiin hän jatkoi hidasta etsintää, kunnes hän sai kokoon 16 säkeistöä lisää. Häntä vaivasi kuitenkin se, ettei laulussa kerrottu, miksi juhlittiin: "Talosta se kuului tanssin huiske sekä hienon laulun luiske kartanolle asti, hei, ruotsinvoittoisasti." Lopulta hän sai kirjeen, jossa tulivat ratkaisevat rivit: "Talossa sato oli korjattu juuri, josta se riemu oli näin suuri, oluttynnyri lattialla, hei, viskiä pöydän alla."[4]

Lokakuussa 1967 Rautavaara marssi valmiin 24-säkeistöisen tekstin kanssa Finnlevyn studioon levyttämään kappaleen, jonka Toivo Kärki oli sovittanut loppua kohti kiihtyväksi polkaksi. Levytys kuitenkin epäonnistui äänen pettämisen vuoksi ja kappaleesta valmistui vain taustanauha, kuten Rautavaara itse kertoi Juha Nummisen toimittamissa muistelmissaan vuonna 1978. Todellisuudessa kävi niin, että nauhoitusta valvonut Toivo Kärki vihelsi parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen pelin poikki ja haukkui kaikkien kuullen Rautavaaran siitä, että tämä oli tullut studioon juopuneena. Tämän jälkeen Kärki soitti Liisa Rautavaaralle ja kertoi, mitä oli tapahtunut, jolloin Liisa sanoi perheen kärsineen Tapion alkoholismista jo kauan. Tapio Rautavaara totesi itsekin ylittäneensä rajan ja hakeutui katkaisuhoitoon. Keväällä 1973 Rautavaara vihdoin pääsi levyttämään laulun.[4]

Kappaleet

A-puoli

  1. Tänään ei lauluja synny – 4.04 (säv. ja san. Ossi Runne)
  2. Jää hyvästi - Sayonara – 3.36 (säv. Tapio Rautavaara, san. Helena Eeva)
  3. Tuhlatut päivät – 3.12 (säv. ja san. Aimo Mustonen, sov. Markku Johansson)
  4. Harvoin toiveet toteutuu – 4.28 (säv. Paroni Paakkunainen, san. Vexi Salmi)
  5. Minkä vuoksi – 3.13 (säv. Paroni Paakkunainen, san. Tapio Rautavaara, Vexi Salmi)
  6. Kesäiset tuulet – 2.43 (säv. ja san. Rauno Lehtinen)

B-puoli

  1. Kiskoja pitkin – 4.27 (säv. Jaakko Salo, san. Sauvo Puhtila)
  2. Leningrad – 3.42 (säv. Toivo Kärki, san. Pauli Salonen)
  3. En päivääkään vaihtaisi pois – 3.20 (säv. Toivo Kärki, san. Vexi Salmi)
  4. Sinä kunnon ihminen – 3.14 (säv. Toivo Kärki, san. Matti Heino, Vexi Salmi)
  5. Oloneuvokset unelmat – 2.54 (säv. Toivo Pyörre, san. Toivo Pyörre, Tuula Valkama)
  6. Kulkuripoika – 3.33 (säv. trad., san. trad., Tapio Rautavaara, sov. Toivo Kärki)

Lähteet

  1. ↑ Pekka Nissilä: Tapio Rautavaara: Kulkurin taival – kaikki levytykset 1946–1979, s. 128. Helsinki: Warner Music, 2008.
  2. ↑ Nissilä 2008, s. 128–129.
  3. ↑ Lampaansyöjät Elonet.
  4. ↑ a b Lasse Erola: Tapsa – Tapio Rautavaaran elämä, s. 334–336. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012.