Nykyään Täpläsuomuaratti on saavuttanut tärkeän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Täpläsuomuaratti on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, poliittisen päätöksenteon tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Täpläsuomuaratti-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Täpläsuomuaratti on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja miten se edelleen vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.
Täpläsuomuaratti | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
Suku: | Suomuaratit Pyrrhura |
Laji: | picta |
Kaksiosainen nimi | |
Pyrrhura picta |
|
Katso myös | |
|
Täpläsuomuaratti (Pyrrhura picta) on eteläamerikkalainen papukaija. Sen elinympäristö ulottuu Kolumbian ja Venezuelan rajoilta Brasilian pohjois- ja keskiosiin, Ecuadorin kaakkoisosaan, Peruun sekä Pohjois-Boliviaan. Lajin holotyypin kuvaili Philipp Ludwig Statius Müller Cayennesta 1776.[2]
Täpläsuomuaratin alalajeja on vuonna 2014 erotettu omiksi lajeikseen. Näitä uusia tunnustettuja lajeja ovat BirdLife Suomen mukaan amazoniansuomuaratti (P. amazonum), tummasuomuaratti (P. lucianii) ja ruususuomuaratti (P. roseifrons)[3], kun taas BirdLife International tunnustaa omiksi lajeikseen vielä lajit P. snethlageae, P. parvifrons, P. peruviana, P. subandina, P. caeruleiceps ja P. eisenmanni. [4]