Nykymaailmassa Töllevinjärvi on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Vuosikymmenten ajan Töllevinjärvi on ollut eri alojen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnassa, kulttuurissa, politiikassa ja taloudessa, mikä on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Töllevinjärvi:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen nykyisiä haasteita ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi tarkastelemme tiiviisti erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä, joita on olemassa Töllevinjärvi:stä, tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen yleiskatsaus tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Töllevinjärvi | |
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Venäjä ja Norja |
Paikkakunta | Nikel ja Etelä-Varanki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Paatsjoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 17 m |
Pinta-ala | 17,7887 km2 tai 10,2896 km2 |
Valuma-alue | 18 230,51 km2 |
|
Töllevinjärvi (myös Valasjärvi, norj. Klistervatn,[1] ven. Озеро Клистерватн, Ozero Klistervatn[2]) on suvantojärvi Paatsjoen alajuoksulla Norjan ja Venäjän rajalla. Venäjän puoleinen osa kuuluu Petsamon piirin Nikelin kuntaan ja Norjan puoleinen osa Finnmarkin läänin Etelä-Varangin kuntaan. Venäjälle kuuluva itäosa oli osa Suomelle kuulunutta Petsamon kuntaa vuosina 1920–1944.
Paatsjoki virtaa Kontiojärvestä Töllevinjärven eteläpäähän ja jatkaa matkaansa järven pohjoispäästä.[3] Töllevinjärven pinta on 17 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Töllevinjärveen laskee idästä Ryssäjärvestä tuleva Ryssäjoki.[2]
Salmijärveltä Kolttakönkäälle johtava tie kulkee järven itäpuolitse. Järven Norjan puoleisella rannikolla sijaitsevat Holmvikin ja Bekkevolin kylät. Järven itärannalla sijaitsi Suomen aikana Valasjärven kylä (kutsuttiin myös Tölleviksi),[3] mutta se on nykyisin autio.