Nykymaailmassa Töyhtölintuhaukka on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen kaikilla yhteiskunnan alueilla. Töyhtölintuhaukka on ollut jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena sen vaikutuksista talouteen aina ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Töyhtölintuhaukka:n eri puolia, tarkastelemme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Haastattelemalla alan asiantuntijoita ja asiaankuuluvia tilastotietoja pyrimme rakentamaan selkeän ja täydellisen kuvan Töyhtölintuhaukka:stä ja pohtimaan sen vaikutuksia ja haasteita.
Töyhtölintuhaukka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Suku: | Lintuhaukat Accipiter |
Laji: | trivirgatus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Töyhtölintuhaukka (Accipiter trivirgatus) on haukkojen heimoon kuuluva lintulaji. Sitä tavataan Bhutanissa, Bruneissa, Kambodžassa, Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa, Laosissa, Malesiassa, Myanmarissa, Nepalissa, Filippiineillä, Singaporessa, Sri Lankassa, Taiwanissa, Thaimaassa ja Vietnamissa.[1]
Lajin elinpiiriä ovat subtrooppiset ja trooppiset alavat ja vuoristometsät sekä maaseudun puutarhat.[1]
Töyhtölintuhaukalla on lyhyet leveät siivet ja pitkä pyrstö, jotka molemmat ovat sopeutumia liikkumiseen puiden välissä. Sen pituus on 30–46 cm, ja naaras on paljon suurempi kuin koiras. Suurempi koko ja lyhyt töyhtö, joka näkyy sivusta selvästi, ovat parhaita keinoja tunnista se sukulaisestaan ruostevarpushaukasta (A. virgatus).
Koiraalla on tummanruskea kruunu, harmaat posket ja mustat viiksi- ja kaularaidat. Vaaleaa alapuolta kuvioittavat ruosteenruskeat juovat rinnassa ja raidat vatsassa. Suuremman naaraan pää on ruskeampi, ja alapuolessa on ruskeita raitoja ja juovia. Nuorella linnulla on pääsulissa vaaleat reunukset, ja alapuolella sen perusväri on pikemminkin vaaleanruskea kuin valkoinen.
Sen lento on luonteenomaisesti ”hidasta räpyttelyä, suoraa liukumista”, kuten muillakin Accipiter-suvun lajeilla, esimerkiksi kanahaukalla.
Töyhtölintuhaukka pesii Etelä-Aasiassa. Se on etupäässä alavien seutujen lintu eikä se ole muuttolintu, edes talvisin ylävillä alueilla Bhutanissa Himalajan esivuoristossa ja Intian Dehradunin piirin Sal-metsissä (Shorea robusta). Näissä maissa esiintymisalueensa pohjoisrajoilla se on kuitenkin hyvin harvinainen. Sitä tavataan lähinnä subtrooppisilla ja lämpimillä trooppisilla alueilla.[3]
Sukulaistensa tavoin tämä salamyhkäinen metsälintu saalistaa metsän lintuja, nisäkkäitä ja matelijoita turvautuen yllätykseen, kun se lentää oksalta huomaamatta saaliinsa kimppuun. Sen rakentaa puuhun risupesän ja munii kaksi tai kolme munaa.
Töyhtölintuhaukan loisena esiintyy ischnoceran alalahkoon kuuluva täilaji Degeeriella storeri; ja toistaiseksi se on kyseisen täin ainoa tunnettu isäntälaji. Toisaalta Kurodaia fulvofasciataa, töyhtölintuhaukassa loisivaa amblycera-alaheimoon kuuluvaa täitä, tavataan yleisesti petolinnuissa kaikkialla holarktisella alueella.[4]
Töyhtölintuhaukka on Hongkongissa suojelun piiriin kuuluva laji. Sitä tavataan siellä Kam Shan Country Parkissa.
Se jakautuu yhteentoista alalajiin:[2]