Töyhtötikka

Nykymaailmassa Töyhtötikka:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Perustamisestaan ​​lähtien Töyhtötikka on herättänyt uteliaisuutta ja opiskelua niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Sen vaikutus ulottuu läpi historian ja sen vaikutus näkyy yhteiskunnan eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmista Töyhtötikka:n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen kehitystä ajan myötä. Opimme sen vaikutuksista kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan, talouteen ja muihin arkielämän osa-alueisiin ja analysoimme, miten Töyhtötikka jatkaa vaikutustaan ​​nykymaailmassa.

Töyhtötikka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Tikkalinnut Piciformes
Heimo: Tikat Picidae
Suku: Töyhtötikat Celeus
Laji: elegans
Kaksiosainen nimi

Celeus elegans
(Müller, 1776)

Katso myös

  Töyhtötikka Wikispeciesissä
  Töyhtötikka Commonsissa

Töyhtötikka (Celeus elegans) on eteläamerikkalainen tikka. Sen esiintymisalue käsittää mantereen pohjoisosan Kolumbian itäosista Ranskan Guyanaan, Trinidadiin, Brasilian pohjois-, keski- ja länsiosat, Bolivian pohjoisosan, sekä Perun ja Ecuadorin itäosat. Lajista tunnetaan kuusi alalajia. Philipp Ludwig Statius Müller kuvaili lajin holotyypin Cayennesta vuonna 1776.[2]

Lähteet

  1. BirdLife International: Celeus elegans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.6.2014. (englanniksi)
  2. The Internet Bird Collection (englanniksi)