Nykymaailmassa Töyhtötikka:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Perustamisestaan lähtien Töyhtötikka on herättänyt uteliaisuutta ja opiskelua niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Sen vaikutus ulottuu läpi historian ja sen vaikutus näkyy yhteiskunnan eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmista Töyhtötikka:n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen kehitystä ajan myötä. Opimme sen vaikutuksista kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan, talouteen ja muihin arkielämän osa-alueisiin ja analysoimme, miten Töyhtötikka jatkaa vaikutustaan nykymaailmassa.
Töyhtötikka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
Heimo: | Tikat Picidae |
Suku: | Töyhtötikat Celeus |
Laji: | elegans |
Kaksiosainen nimi | |
Celeus elegans |
|
![]() |
|
Katso myös | |
Töyhtötikka (Celeus elegans) on eteläamerikkalainen tikka. Sen esiintymisalue käsittää mantereen pohjoisosan Kolumbian itäosista Ranskan Guyanaan, Trinidadiin, Brasilian pohjois-, keski- ja länsiosat, Bolivian pohjoisosan, sekä Perun ja Ecuadorin itäosat. Lajista tunnetaan kuusi alalajia. Philipp Ludwig Statius Müller kuvaili lajin holotyypin Cayennesta vuonna 1776.[2]