Türin kunta:n teema on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja populaarikulttuuriin. Vuosien mittaan siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja kiistanalaisia teorioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Türin kunta:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme Türin kunta:n kiehtovaan maailmaan ja selvitämme, kuinka se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta.
Türin kunta (Türi vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Türi sijaitsee Keski-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Järvamaa |
Kärun, Türin ja Väätsan yhdistyminen | 22.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi |
kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 008,46[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 11 063[1] |
– Väestötiheys | 11 as./km² |
Türin kunta sijaitsee Keski-Virossa Järvamaan maakunnassa 70 kilometriä Tallinnasta kaakkoon.
Kunta rajoittuu etelässä Põhja-Sakalan kuntaan, lännessä Põhja-Pärnumaahan ja Kehtnaan, pohjoisessa Raplaan ja Koseen sekä idässä Paideen ja Järvaan[2].
Türin kunta muodostettiin vuoden 2017 kuntauudistuksessa yhdistämällä kaksi Järvamaan kuntaa (vanha Türin kunta ja Väätsa) ja Kärun kunta Raplamaalta uudeksi Türin kunnaksi. Türissä on 11 063 asukasta (1.1.2018).[1]
Kunta muodostuu Türin epäitsenäisestä kaupungista (linn, asustusüksus), Kärun, Oisun, Säreveren ja Väätsan pienkauppaloista (alevik) sekä 53 kylästä (küla)[3]. Kunnan keskuspaikka on Türin kaupunki[1].
Valtatie 5 Pärnusta Rakvereen ja rautatie Tallinnasta Viljandiin kulkevat Türin kautta.[2]