Nykymaailmassa Tšerdynin tie:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Tšerdynin tie on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai sen vaikutukset tulevaisuuteen. Koska kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa jatkuvasti, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin sen merkitys ja seuraukset, sillä tällä voi olla merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Tšerdynin tie:n eri puolia ja sen vaikutusta eri aloilla kulttuurista talouteen. Tavoitteena on tarjota kattava ja tietoinen näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Tšerdynin eli Višeran tie (ven. Че́рдынская доро́га, Tšerdynskaja doroga; Ви́шерская доро́га, Višerskaja doroga) oli Uralin yli Länsi-Siperiaan johtanut muinainen kulkureitti.
Tie sai alkunsa Tšerdynin kaupungista ja kulki Višeran, sen sivujoen Velsin ja Tšurokin kautta kannakselle, josta se jatkui Taltija, Ivdel ja Lozva -jokia pitkin Toboliin laskevaan Tavdaan.[1]
1500-luvun lopulla heti Siperian kaanikunnan kukistuttua Tšerdynin tie oli ainoa Venäjän hallituksen sallima kulkureitti Siperiaan. Vuonna 1588 Ivdelin suulle rakennettiin Lozvan linnoitus, josta muodostui tärkeä välietappi ja voivodin johtaman laajan kihlakunnan keskus.[1] Lyhyemmän Babinovin tien avaamisen jälkeen vuonna 1598 Tšerdynin tie menetti merkityksensä.[2]