Tšita
Tässä artikkelissa puhumme Tšita:stä, aiheesta, joka epäilemättä kuulostaa monille tutulta. Ajan myötä Tšita on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistaa ja joka on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Tšita:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Olipa Tšita tuttu tai tutkit tätä aihetta ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli antaa sinulle laajan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen sen tärkeyden ja merkityksen ymmärtämiseksi tänään.
| Tšita Чита |
|
|---|---|
 Näkymä Tšitaan |
|
.png) vaakuna |
|
 |
|
  Tšita |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Taka-Baikalian aluepiiri |
| Perustettu | 1653 |
| Kaupungiksi | 1851 |
| Väkiluku (2010[1]) | 324 444 |
| Aikavyöhyke | UTC+9 (MSK+6) |
Tšita (ven. Чита́) on Taka-Baikalian aluepiirin pääkaupunki Ingodan ja sen lisäjoen Tšitan yhtymäkohdassa Kaakkois-Siperiassa Venäjällä, Baikaljärvestä itään.
Historia
Venäläiset perustivat Tšitan 1653 ja kaupunki siitä tuli 1851.[2] Kaupunki toimi 1800-luvulla karkotuspaikkana. Tšita oli Taka-Baikalian oblastin pääkaupunki vuoteen 1917 asti. Venäjän sisällissodassa alue oli Japanin tukeman kasakka-atamaani Grigori Semjonovin hallitsema 1918–1920. Vuonna 1920 Tšitasta tuli Kaukoidän tasavallan pääkaupunki. Kaupunki liitettiin Neuvosto-Venäjään 1922, jonka jälkeen se kuului Itä-Siperian maakuntaan. Tšitan alue perustettiin vuonna 1937, ja sen nimi muutettiin nykyiseksi Taka-Baikalian aluepiiriksi vuonna 2008.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1885 | 5 728 |
| 1897 | 11 480 |
| 1933 | 81 900 |
| 1956 | 162 200 |
| 1962 | 185 000 |
| 1999 | 311 100 |
| 2002 | 316 643 |
| 2010 | 324 444[1] |
Talous
Tšitassa on kone-, kemian-, nahka-, metsä-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Se on myös merkittävä kaivoskaupunki, joka tuottaa kivihiiltä, kultaa, rautaa, volframia ja molybdeeniä.
Liikenne
Kaupunki on Siperian radan varrella ja sieltä haarautuu rata Kiinaan ja Mongoliaan. Kaupungissa on myös tärkeä lentokenttä.
Oppilaitokset
Kaupungissa on lääketieteellinen instituutti ja teknillisiä oppilaitoksia.
Lähteet
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 10.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Goroda Rossii: Tšita Goroda Rossii (1994) kirjan kaupunkiartikkelin nettiversio. Viitattu 10.7.2013. (venäjäksi)
Pääkaupunki: Tšita
Balei | Borzja | Hilok | Krasnokamensk | Mogotša | Nertšinsk | Petrovsk-Zabaikalski | Šilka | Sretensk