Nykymaailmassa T. H. White on saavuttanut merkittävän merkityksen eri alueilla. Olipa kyse akateemisesta, ammatillisesta tai henkilökohtaisesta alalla, T. H. White on kiinnostava ja merkityksellinen aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti. Sen vaikutus ulottuu useille alueille ja vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnallisista trendeistä teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa perehdymme T. H. White:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen läsnäoloonsa T. H. White:stä on tullut peruselementti, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.
T. H. White | |
---|---|
![]() T. H. White luennoimassa Boston Collegessa |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. toukokuuta 1906 |
Kuollut | 17. tammikuuta 1964 (57 vuotta) |
Kansalaisuus | englanti |
Kirjailija | |
Salanimi | James Aston [1] |
Tuotannon kieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Terence Hanbury White (29. toukokuuta 1906 Bombay – 17. tammikuuta 1964 Pireus) oli englantilainen kirjailija. Hänen kuuluisin teoksensa on kuningas Arthurin tarinan kertova kirjasarja Muinainen ja tuleva kuningas (The Once and Future King), jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1938 ja viimeinen postuumisti vuonna 1977.
Terence Hanbury White syntyi Bombayssa (nyk. Mumbai), Intiassa, vuonna 1906. Hän valmistui Queens' Collegesta Cambridgesta pääaineenaan englannin kieli, ja ryhtyi ensin opettajaksi ja myöhemmin päätoimiseksi kirjailijaksi. Toisen maailmansodan aikana White asui omantunnonsyistä Irlannissa, jossa hän kirjoitti suurimman osan Muinainen ja tuleva kuningas -kirjasarjaa. Hän oli innokas luontoihminen, ja piti muun muassa metsästyksestä, kalastuksesta ja haukkametsästyksestä. White kuoli laivassa Pireuksen satamassa Ateenassa, Kreikassa, vuonna 1964, kun hän oli palaamassa Yhdysvalloista luennoimasta.[2]
Muinainen ja tuleva kuningas on fantasiakirjasarja, joka kertoo version kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien tarinasta. Se perustuu Thomas Maloryn 1400-luvulla kirjoittamaan teokseen Le Morte d'Arthur.