Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Tarpaani:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Tarpaani on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe vuosikymmeniä, ja se on kiinnittänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Sukeltaessamme tähän analyysiin tarkastelemme Tarpaani:n eri puolia sen historiallisista näkökohdista sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Tämän tutkimuksen avulla toivomme saavamme valoa eri näkökulmiin, jotka tekevät Tarpaani:stä kiehtovan ja merkityksellisen aiheen nykymaailmassa.
Tarpaani | |
---|---|
![]() Ainoa tiedossa oleva kuva elävästä tarpaanista, julkaistu 1884. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
Heimo: | Hevoseläimet Equidae |
Suku: | Equus |
Laji: | Hevonen caballus |
Alalaji: | ferus |
Kolmiosainen nimi | |
Equus caballus ferus |
|
Synonyymit | |
Katso myös | |
Tarpaani eli arotarpaani (Equus caballus ferus,[3] synonyymi Equus ferus ferus) on sukupuuttoon kuollut euraasialainen villihevosen alalaji. Viimeiset tämän alalajin yksilöt kuolivat Ukrainassa 1800-luvun lopulla.[4]
Tarpaaneja on perinteisesti katsottu olleen kahta muotoa: Euroopan metsäalueilla elänyt metsätarpaani eli eurooppalainen metsähevonen (Equus caballus silvatica) ja idempänä sijaitsevilla aroalueilla elänyt arotarpaani eli tarpaani (E. caballus gmelini, synon. E. caballus ferus).[5][2][6] Näistä metsätarpaani kuoli liiallisen metsästyksen takia sukupuuttoon jo keskiajalla, mutta arotarpaani hävisi vasta 1800-luvun lopulla[5][6]. Villien ja kesyjen hevosten luokittelusta ei vallitse yksimielisyyttä, mutta nykyisin yleensä katsotaan, että vain arotarpaani oli varsinainen luonnonvarainen tarpaani ja oma alalajinsa, kun taas metsätarpaanille aikoinaan annettua tieteellistä alalajinimeä pidetään yhtenä kesyhevosen (E. caballus caballus) synonyymeista.[7][8] Mahdollisesti metsätarpaanit olivatkin villiintyneiden kesyhevosten jälkeläisiä.[5]
Tarpaanin juuret ulottuvat vain noin 200 000 vuoden taakse. Se kuuluu vain harvojen kesyhevosten esi-isiin, vaikka se on ensimmäinen kesytetty villihevosen alalaji. Se kesytettiin Siperian arojen lounaiskolkan muodostavassa Ukrainassa ja Pohjois-Kaspian alangoilla.[4]
1930-luvulta alkaen tarpaania on yritetty valikoivalla jalostuksella luoda uudestaan. Takaisinjalostettu muoto eli niin kutsuttu Heckin tarpaani on saanut nimensä saksalaisten biologien Heinz ja Lutz Heckin mukaan.[9]