Tauno Heliö on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Sen merkitys on kiistaton, sillä se vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa aiomme analysoida yksityiskohtaisesti erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat olemassa Tauno Heliö:ssä, sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kattavan tutkimuksen ja yksittäisten tapausten tutkimisen avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Lisäksi tutkimme myös mahdollisia ratkaisuja ja ehdotuksia, joita on esitetty Tauno Heliö:een liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Tauno Heliö | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. maaliskuuta 1915 Tampere |
Kuollut | 27. heinäkuuta 2009 (94 vuotta) |
Kansalaisuus | Suomi |
Uran tiedot | |
Laji | yleisurheilija, aitajuoksu |
Seura | Tampereen Kisa-Toverit |
Kilpauran kesto | 1935–1950 |
Saavutukset | |
Ennätykset |
400 m 50,7 (1939) 800 m 1.56,9 (1944) 110 m aidat 16,2 (1939) 200 m aidat 26,1 (1939) 400 m aidat 55,7 (1940) [1] |
|
Tauno Gabriel Heliö (24. maaliskuuta 1915 Tampere – 27. heinäkuuta 2009) oli suomalainen aitajuoksija ja pikajuoksija 1930- ja 40-luvuilla.[1]
Tauno Heliö aloitti urheilu-uransa 1930-luvun puolivälissä Tampereen Kisa-Toverien (TKT) riveissä. Hän saavutti TUL:n mestaruuksia 400 metrin aidoissa vuosina 1937-1943 ja 400 metrillä vuosina 1939-1943.[2] Hän osallistui Antwerpenin työläisolympialaisiin heinäkuussa 1937 ja sijoittui 400 metrin aidoissa 3:ksi maanmiehen Erkki Virran ollessa samassa kisassa toinen.[3]
Talvisodan jälkeen kesällä 1940 käydyissä Kaatuneiden muistokisoissa TUL:n urheilijat, kuten myös Tauno Heliö, olivat mukana yhdessä SVUL:n edustajien kanssa. Niissä hän sijoittui toiseksi Erkki Virran jälkeen. Jatkosodan aikaisissa Kalevan kisoissa Heliö saavutti useita mitaleita viimeisen SM-mitalin tullessa kesällä 1945. Tällöin Heliön päämatkaa eli 400 metrin aitoja hallitsi "Bebbe" Storskrubb. Kaikkiaan hän saavutti neljä SM-hopeaa ja kolme SM-pronssia. Hän kilpaili vielä 1940-luvun lopulla saavuttamatta enää Kalevan kisojen loppukilpailupaikkaa. TUL:n puolella 400 metrin aitojen ykkösnimeksi ohi Heliön nousi tällöin porilainen Arvo Hyökyranta.[1]