Tenonvuono

Tässä artikkelissa puhumme Tenonvuono:stä, aiheesta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan. Tenonvuono on nyky-yhteiskunnassa laajasti käsitelty käsite, jonka relevanssi on ilmennyt eri tutkimusalueilla. Historiasta psykologiaan, tieteeseen ja populaarikulttuuriin Tenonvuono on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Tenonvuono:n alkuperää, merkityksiä ja vaikutuksia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.

Tenonvuono
norj. Tanafjorden, pohjoissaameksi Deanuvuotna
Sijainti Finnmark, Norja
Koordinaatit 70°45′N, 28°25′E
Vuonon ominaisuudet
Suurin pituus 66 km

Tenonvuono (norj. Tanafjorden, pohjoissaameksi Deanuvuotna) on Pohjois-Norjan Finnmarkin läänissä sijaitseva Barentsinmeren lahti. Tenojoki laskee Tenonvuonoon. Vuono sijaitsee Gamvikin, Berlevågin ja Tenon kuntien alueella.

Tenonvuono työntyy etelään Nordkinnin ja Varangin niemimaiden välissä. Se on 66 km pitkä ja sen perä on noin 50 km Suomen rajasta pohjoiseen. Vuonon suulla ovat lännessä Omgangsnesetin ja idässä Skarvenesetin niemet.

Smalfjorden Tenonvuonon eteläosassa

Tenonvuono on haaroittunut moniin sivuvuonoihin. Länsirannalla ovat Tyfjorden, Skardfjorden, Rafjorden, Hopsfjorden ja Langfjorden, itäpuolella puolestaan Trollfjorden. Sisäosissaan Tenonvuono jakautuu viiteen haaraan, lännestä lukien Vestertana, Tarmfjorden, Smalfjorden, Tenojoen suu ja Leirpollen. Asutuskeskuksia vuonon peräosassa ovat Vestertana, Smalfjord ja Austertana (Juovlavuotna).