Nykyään Thure Ahlberg on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa yhteiskunnassa. Eri näkökulmista voidaan löytää erilaisia argumentteja Thure Ahlberg:n puolesta ja vastaan, mikä on johtanut laajaan keskusteluun eri aloilla. Olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, poliittinen, sosiaalinen tai taloudellinen taso, Thure Ahlberg on onnistunut asettamaan itsensä relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Thure Ahlberg:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.
Thure Ahlberg | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. tammikuuta 1893 Espoo |
Kuollut | 17. elokuuta 1967 (74 vuotta) Helsinki |
Uran tiedot | |
Laji | kreikkalais-roomalainen paini |
Seura | Helsingin Jyry |
Saavutukset | |
Voitot | SM-kultaa: 1915, 1916, 1917 |
|
Theodor ”Thure” Rudolf Ahlberg (s. 14. tammikuuta 1893[1] Espoo[2] – 17. elokuuta 1967 Helsinki[3]) oli suomalainen painija ja painivalmentaja. Varsinaisilta ammateiltaan hän oli puuseppä ja vahtimestari.[4] Helsingin Jyryä edustanut Ahlberg voitti kreikkalais-roomalaisen painin SM-kultaa 67,5 kg:n sarjassa vuosina 1915, 1916 ja 1917.[2]
Suomen sisällissodassa Ahlberg taisteli punaisten puolella ja pakeni sen loppuvaiheessa lukuisten muiden punakaartilaisten tavoin Neuvosto-Venäjälle, jossa hän toimi painivalmentajana. Myöhemmin Ahlberg paini vielä ammattilaisena eri puolilla Eurooppaa.[4] Sodan jälkeen valkoisen armeijan esikunnan tiedusteluosasto epäili Ahlbergia osallisuudesta tohtori Oskar August Rosenqvistin surmaan.[5] Hänet oli kuitenkin sekoitettu veljeensä, punakaartissa palvelleeseen Walter Ahlbergiin, joka oli ollut paikalla kun Rosenqvist ammuttiin.[6] Walter Ahlberg kuoli todennäköisesti valkoisten teloittamana.[7]
Thure Ahlberg kuoli vuonna 1967. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle.[3]