Thüringenin osavaltiovaalit 2019

Thüringenin osavaltiovaalit 2019

2014 ← 27. lokakuuta 2019

Kaikki 90 paikkaa Thüringenin maapäiville 46 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 64,9 %   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Bodo Ramelow Björn Höcke Mike Mohring Puolue Vasemmisto AfD CDU Viime vaalit 34 paikkaa, 33,5 % 28 paikkaa, 28,2 % 12 paikkaa, 12,4 % Saadut paikat 29 22 21 Paikkojen muutos 1 11 13 Äänet 343 736 259 359 241 103 Kannatus 31,0 % 23,4 % 21,8 % Muutos 2,8 %-yks. 12,8 %-yks. 11,7 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Wolfgang Tiefensee Anja Siegesmund & Dirk Adams Thomas Kemmerich Puolue SPD Vihreät FDP Viime vaalit 11 paikkaa, 10,6 % 6 paikkaa, 5,7 % 0 paikkaa, 2,5 % Saadut paikat 8 5 5 Paikkojen muutos 4 1 5 Äänet 90 984 57 485 55 422 Kannatus 8,2 % 5,2 % 5,0005 % Muutos 4,2 %-yks. 0,5 %-yks. 2,5 %-yks.

Vaalien tulokset vaalipiireittäin

Osavaltiopääministeri ennen vaaleja Bodo Ramelow Vasemmisto Uusi osavaltiopääministeri Thomas Kemmerich FDP

Thüringenin osavaltiovaalit järjestettiin 27. lokakuuta 2019. Osavaltiovaaleissa valitaan Thüringenin maapäiville (Landtag) 88 edustajaa. Vaalit ovat osavaltion seitsemännet. Ensimmäiset vaalit olivat 1990, kun osavaltio luotiin Saksojen yhdistyessä. Äänestysikäisiä on noin 1,73 miljoonaa, joista 75 000 on äänestämmässä ensimmäistä kertaa.^[1] Osavaltiossa on 44 vaalipiiriä ja ehdokkaita on noin 400.^[2]

Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi vasemmistopuolue Linke, joka keräsi 31 prosenttia äänistä. Linke oli myös yksi vaalien voittajista, nostaen kannatustaan 2,8 prosenttia. Tulos oli hieman parempi kuin ovensuukyselyiden tulos 29,5 prosenttia. Vaalien suurin voittaja oli toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut Vaihtoehto Saksalle eli AfD, joka keräsi 23,4 prosenttia äänistä. Kannatus oli ovensyykyselyyn verrattuna 0,6 prosenttia matalampi, mutta kannatus nousi 12,8 prosenttia edellisvaaleista. Myös Vapaa demokraattinen puolue eli FDP nosti odotetusti kannatustaan, ja tuplasi kannatuksensa 5 prosenttiin aiemmasta 2,5 prosentista. Tulos oli puoleen osalta ovensuukyselyjen mukainen.

Vaalien suurin häviäjä oli Kristillisdemokraatit eli CDU, joka keräsi 21,8 prosenttia äänistä, laskua tuli 11,7 prosenttia. Tulos oli huonompi kuin ovensuukyselyissä, jotka povasivat puolueelle 22,5 prosentin kannatusta. Toinen häviäjä oli Sosialidemokraatit eli SPD, joka menetti kannatustaan 4,2 prosenttiyksikköä ja 4 paikkaa. Kannatus oli ovensuukyselyjen mukainen, mutta noin 0,3 prosenttia huonompi. Myös Vihreät menetti kannatustaan 0,5 prosenttia ja yhden paikan.^[3][4]