Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä Tieteiselokuva:een, aiheeseen, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan. Tieteiselokuva on aihe, joka kattaa monia näkökohtia ja jolla on erilaisia ulottuvuuksia, joita kannattaa tutkia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Tieteiselokuva on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa yritämme käsitellä Tieteiselokuva:tä eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Toivomme, että tämä analyysi rikastuttaa Tieteiselokuva-tietoa ja toimii lähtökohtana tulevalle tutkimukselle ja pohdinnalle.
Tieteiselokuva on elokuvan lajityyppi, joka perustuu tieteistarinoihin eli science fictioniin. Lajityypin elokuvia on tehty aivan elokuvateollisuuden varhaisimmilta vuosilta asti. Ensimmäisenä tieteiselokuvana voidaan pitää Georges Mélièsin vuonna 1902 ohjaamaa elokuvaa Matka kuuhun (Le Voyage dans La Lune), joka pohjautui löyhästi Jules Vernen romaaneihin Maasta Kuuhun ja Kuun ympäri.
Tieteiselokuvat ovat käsitelleen monia erikoisia aiheita, joita muissa elokuvissa ei ole esiintynyt. Tieteiselokuvissa on voitu käsitellä herkkiä sosiaalisia ja poliittisia aiheita sijoittamalla ne vieraaseen ympäristöön. Erikoistehosteet ovat kuuluneet jo Mélièsin elokuvasta lähtien tieteiselokuvan peruskuvastoon. Tieteiselokuva oli pitkään B-elokuvan maineessa, vaikka myös elokuvahistoriallisesti merkittäviä tieteiselokuvia (kuten Fritz Langin Metropolis (1926) ja Robert Wisen Uhkavaatimus Maalle (1951) tehtiin jo ennen kuin tieteiselokuvaa alettiin arvostaa 1960-luvun loppupuolella. Tieteiselokuvan arvostukseen nousuun vaikutti ennen muuta Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu vuodelta 1968. Tähtien sodan (1977) menestyksen myötä tieteiselokuvasta on muodostunut yksi viihde-elokuvan suosituimmista lajityypeistä.
Joitakin tieteisfiktion teoksia ja elokuvia kritisoidaan voimakkaasti virheistä ja väärinkäsityksistä. Toisinaan virheet ovat pieniä eivätkä haittaa tarinaa, mutta toisinaan virheet ovat räikeitä ja koko tarina romahtaa epäuskottavana. Elokuvien katsojat voivat sallia epäuskottavia asioita tarinan vuoksi, mutta tietyn pisteen jälkeen katsoja menettää kiinnostuksensa.[6]