Nykyään Solaris (vuoden 1972 elokuva):stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Johtuipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus populaarikulttuuriin tai sen merkitys akateemisen ja tieteen alalla, Solaris (vuoden 1972 elokuva) on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi nykyajassa. Tässä artikkelissa tutkimme Solaris (vuoden 1972 elokuva):een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja tutkimme sen merkitystä nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan perehdymme Solaris (vuoden 1972 elokuva):n monimutkaisuuteen ymmärtääksemme sen merkityksen ja ulottuvuuden nyky-yhteiskunnassa.
Solaris | |
---|---|
Солярис | |
![]() DVD-julkaisun kansikuva |
|
Ohjaaja | Andrei Tarkovski |
Käsikirjoittaja |
Fridrih Gorenštein Andrei Tarkovski |
Tuottaja | Vjatšeslav Tarasov |
Säveltäjä |
Eduard Artemjev J. S. Bach |
Kuvaaja | Vadim Jusov |
Leikkaaja |
Ljudmila Feiginova Nina Marcus |
Pääosat |
Donatas Banionis Natalja Bondartšuk Jüri Järvet Nikolai Grinko Anatoli Solonitsyn Vladislav Dvoržetski |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tuotantoyhtiö | Mosfilm |
Levittäjä |
Mokép Netflix |
Ensi-ilta | 1972 |
Kesto | 167 min |
Alkuperäiskieli | venäjä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Solaris (ven. Солярис, Soljaris) on Andrei Tarkovskin ohjaama neuvostoliittolainen tieteiselokuva vuodelta 1972. Se pohjautuu Stanisław Lemin romaaniin Solaris, ja päärooleissa näyttelevät Natalja Bondartšuk, Donatas Banionis, Jüri Järvet, Nikolai Grinko ja Anatoli Solonitsyn. Elokuvamusiikin sävelsi Eduard Artemjev.
Solaris sai Cannesin elokuvajuhlilla 1972 Juryn erikoispalkinnon. Natalja Bondartšuk palkittiin parhaana näyttelijänä Panaman kansainvälisillä elokuvajuhlilla 1973. Vuonna 1979 Solaris pääsi mukaan suomalaiskriitikoiden kokoamalle sadan tärkeimmän elokuvan listalle[1]. Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti sen kaikkien aikojen sadan parhaan ei-englanninkielisen elokuvan joukkoon.[2]
Solaris on meditatiivinen psykologinen draama, joka sijoittuu avaruudessa ajelehtivalle mystiselle muodostelmalle nimeltä Solaris. Siellä olevan avaruusaseman tieteellinen työ on ajautunut kriisiin ja tämän vuoksi psykologi Kris Kelvin matkaa paikalle selvittämään tilannetta. Hän huomaa, että Solariksella kaikki on todellista ja epätodellista. Solaris on elävää ainetta, joka toimii kuin jättiläisen aivot. Sen arvoitus kiehtoo ihmisiä, koska merellä on kyky muuttaa materiaksi kaikki heidän mielikuvansa ja muistonsa — kodista ja rakkaimmista kaukana Maassa.
Elokuvassa ääretön maailmankaikkeus, mennyt ja tuleva, elämä ja kuolema kietoutuvat toisiinsa. Vaikka elokuva on maineikas, ei Lem ollut tyytyväinen Tarkovskin versioon.[3] Syynä olivat näkemyserot, sillä Lem kuvasi romaanissaan ihmisen kyvyttömyyttä kommunikoida vieraan elämänmuodon kanssa, kun taas Tarkovski nosti keskiöön päähenkilöiden suhteet ja heidän sisäisen maailmansa.[4]