Nykymaailmassa Tieto-Lauri:stä on tullut yhä tärkeämpi ihmisten elämässä. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Tieto-Lauri on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Alkuperäistään nykypäivään Tieto-Lauri on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja siitä on tullut jatkuvasti tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tieto-Lauri:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaisuutta, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta elämäämme.
Tieto-Lauri | |
---|---|
Maa | Suomi |
Ensimmäinen palkinto | 2009 |
Tieto-Lauri on joka kolmas vuosi myönnettävä palkinto, joka myönnetään tunnustuksena ansiokkaalle suomenkielisen lasten- tai nuorten tietokirjan tekijälle. Sen suuruus on 30 000 euroa, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.[1] Palkinnon jakaa Lauri Jäntin säätiö, ja sen saajasta päättää säätiön hallitus. Vaikka palkinnosta päättäjät ovat aikuisia, palkintoraati käyttää lapsia testilukijoina. Ensimmäisellä kerralla palkinto annettiin vuonna 2007–2009 ilmestyneelle tietokirjalle.
Palkinnon taustalla on huoli siitä, että koululaiset käyttävät yhä vähemmän kirjoja apunaan tietoja hankkiakseen. Palkinnolla halutaan innostaa lapsia ja nuoria syventymään eri tiedonalojen kirjoihin. Lapsille, joille on pienenä luettu ja jotka ovat itse tottuneet lukemaan, on parempi suhde kieleen ja paremmat kyvyt itse etsiä uusia tietoja. Lisäksi palkinnon jakajat haluavat kannustaa kirjojen tekijöitä, sillä lapsille ja nuorille kirjoitettuja tietokirjoja julkaistaan vähän.
Lähde[4]