J. A. Hollon palkinto

Tänään haluamme puhua J. A. Hollon palkinto:stä ja siitä, kuinka se on vaikuttanut yhteiskuntaan viime vuosina. J. A. Hollon palkinto on kiinnostanut monia ihmisiä, sillä sen vaikutus on levinnyt eri alueille teknologiasta muotiin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain J. A. Hollon palkinto:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, mukaan lukien sen historiaa, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi analysoimme, miten J. A. Hollon palkinto on vaikuttanut eri sektoreihin ja on herättänyt keskustelua sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisätietoja J. A. Hollon palkinto:stä ja sen vaikutuksista tämän päivän maailmaan!

J. A. Hollo.

J. A. Hollon palkinto on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa vuosittain myöntämä palkinto tietokirjallisuuden suomentajalle. Palkinto annetaan edellisvuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai ansiokkaasta, pitkään jatkuneesta tietokirjallisuuden suomentamisesta.[1]

Palkinto on nimetty Juho August Hollon mukaan, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Palkinto jaetaan samaan aikaan huhtikuussa kuin kaunokirjallisuuden kääntäjille tarkoitettu Mikael Agricola -palkinto.[2] Palkintosumma on vuodesta 2013 alkaen ollut 10 000 euroa (aiemmin 20 000 markkaa[3] ja 6 000 euroa[2]). Se rahoitetaan Kopioston tekijänoikeuskorvauksilla. Vuodesta 2015 palkittu on saanut myös lasitaiteilija Johannes Rantasalon suunnitteleman ja muotoileman Ydin-kiertopalkinnon.[1]

Palkitut

Vuosi Suomentaja[4] Kirja[4] Muut ehdokkaat
1991 Mirja Rutanen Peter Gay: Freud
1992 Marja Itkonen-Kaila Carl von Linné: Lapin kasveja
1993 Oili Suominen Erich Auerbach: Mimesis
1994 Lea Rojola ja Pirjo Thorel
Hannes Virrankoski		 Roland Barthes: Tekijän kuolema, tekstin syntymä
Else Roesdahl: Viikingit
1995 Kimmo Pietiläinen Carl Boyer: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia
1996 Paavo Soinne Carl Philipp Emanuel Bach: Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria
1997 Risto Varteva pitkäaikaisesta työstä tietokirjallisuuden suomentajana
1998 Eila Salminen pitkäaikaisesta työstä tietokirjallisuuden suomentajana
1999 Heikki Eskelinen Carl von Clausewitz: Sodankäynnistä
2000 Seppo Hyrkäs Albrecht Fölsing: Albert Einstein
2001 Anto Leikola William Harvey: Verenkierrosta: Sydämen ja veren liikkeet
2002 Arto Häilä Robert Service: Lenin
2003 Marke Ahonen Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit
2004 Kari Klemelä Predrag Matvejević: Välimeren breviaario
2005 Veikko Pietilä Jürgen Habermas: Julkisuuden rakennemuutos
2006 Markku Päkkilä Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta
2007 Ilkka Rekiaro Tim Flannery: Ilmaston muuttujat
2008 Petri Stenman Carl Boggs ja Tom Bollard: Hollywoodin sotakone: Yhdysvaltain militarismi ja populaarikulttuuri
2009 Juhani Lindholm Bengt Jangfeldt: Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä
2010 Natasha Vilokkinen Karl Polanyi: Suuri murros
2011 Lena Talvio Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa
2012 Kristiina Repo Konstantin Stanislavski: Näyttelijän työ
2013 Miika Luoto ja Tarja Roinila Maurice Merleau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia
2014 Jaana Kapari-Jatta Virginia Woolf: Kiitäjän kuolema ja muita esseitä
2015 Jyrki Kallio Mestari Kongin keskustelut – Kungfutselaisuuden ydinolemus
2016 Renja Salminen Michel de Montaigne: Esseitä osa III[5]
2017 Jaana Iso-Markku Yuval Noah Harari: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia[6] Pirkko Roinila: Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä
Seppo Raudaskoski: Steven Lee Myers: Uusi tsaari
Tatu Henttonen: Richard Sakwa: Taistelu Ukrainasta[7]
2018 Seppo Raudaskoski Simon Sebag-Montefiore: Romanovit 1613–1918[8] Ulla Lempinen: Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta
Päivi Malinen: Carolin Emcke: Vihaa vastaan
Sanna Manninen: Elisabeth Åsbrink: 1947 – Mistä historiamme alkaa?[9]
2019 Kari Koski Max Engman: Kielikysymys: Suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922[10] Katriina Huttunen: Morten A. Strøksnes: Merikirja, eli, kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana
Hannu Karttunen: Carlo Rovelli: Ajan luonne[11]
2020 Lotta Toivanen Éric Vuillard: Päiväkäsky[12] Tatu Henttonen: Eric Hobsbawm: Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista
J. Pekka Mäkelä: Tim Peake: Kysy astronautilta[13]
2021 Jussi Palmusaari Emanuele Coccia: Kasvien elämä[14] Mari Janatuinen: Rutger Bregman: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa
Minna Suikka: Václav Havel: Euroopan toivo. Esseitä ja puheita 1978–2002[15]
2022 Tommi Uschanov Wolfram Eilenberger: Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933–1943[16] Laura Lahdensuu, Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski: Martina Reuter (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia
Heta Rundgren ja Oscar Ortiz-Nieminen: Gloria Anzaldúa: Rajaseutu/La Frontera. Uuden mestizan kutsu[17]
2023[18] Kaijamari Sivill Maggie Nelson: Vapaudesta – Neljä laulua rakkaudesta ja rajoista Antero Helasvuo: Anne Applebaum: Gulag: Vankileirien saariston historia
Ulla Lempinen: Karin Erlandsson: Sininen lanka – Mitä tiedän neulomisesta[19]
2024[20] Sanna van Leeuwen David Van Reybrouck: Revolusi – Indonesia ja modernin maailman synty Tatu Henttonen: Peter Burke: Tiedon sosiaalihistoria Gutenbergistä Diderot’hon
Heli Mäntyranta: Simen Sætre ja Kjetil Østli: Vieras laji. Kuinka lohesta tuli miljardibisnes[21]
2025[22] Ulla Lempinen Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta – Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Raija Sironen ja Erkki Vainikkala: Theodor W. Adorno: Minima Moralia. Ajatuksia särjetystä elämästä
Anna Tuomikoski: Rashid Khalidi: Palestiina. Sata vuotta asutuskolonialismia ja vastarintaa 1917–2017[23]

Lähteet

  1. ↑ a b J. A. Hollo Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.1.2022.
  2. ↑ a b Vuoden 2012 Mikael Agricola ja J. A. Hollo -palkintojen voittajat julkistettu 12.4.2012. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 13.4.2012.
  3. ↑ Laitinen, Kai: ”Hollo, Juho August (1885–1967)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 49–50. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b Palkitut Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 24.7.2022.
  5. ↑ Mikael Agricola -palkinto Vappu Orloville ja J. A. Hollon palkinto Renja Salmiselle Kirjasampo.fi. 8.4.2016. Viitattu 8.4.2016.
  6. ↑ Mikael Agricola -palkinto Tuomas Kaukolle ja J. A. Hollon palkinto Jaana Iso-Markulle Kirjasampo.fi. 7.4.2017. Viitattu 10.4.2017.
  7. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2017 julkistettu Kirjasampo.fi. 23.3.2017. Viitattu 25.7.2022.
  8. ↑ SKTL:n vuoden 2018 käännöspalkintojen voittajat julkistettu 6.4.2018. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.4.2018.
  9. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2018 julkistettu Kirjasampo.fi. 21.3.2018. Viitattu 25.7.2022.
  10. ↑ Terävä, Hanna: Kymmenen tuhannen arvoiset Agricola- ja Hollo-käännöspalkinnot Arja Pikkupeuralle ja Kari Koskelle Yle Uutiset. 5.4.2019. Viitattu 6.1.2022.
  11. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2019 julkistettu Kirjasampo.fi. 13.3.2019. Viitattu 25.7.2022.
  12. ↑ Ahola, Suvi: Helene Bützow ja Lotta Toivanen palkittiin kirjallisuuden suomentajina Helsingin Sanomat. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  13. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2020 julkistettu Kirjasampo.fi. 23.3.2020. Viitattu 25.7.2022.
  14. ↑ SKTL:n vuoden 2021 käännöspalkinnot Tero Valkoselle ja Jussi Palmusaarelle. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 9.4.2021.
  15. ↑ Vuoden 2021 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu Kirjasampo.fi. 24.3.2021. Viitattu 24.7.2022.
  16. ↑ SKTL:n vuoden 2022 käännöspalkinnot Sari Karhulahdelle ja Tommi Uschanoville 8.4.2022. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 10.4.2022.
  17. ↑ J. A. Hollon käännöspalkinnon ehdokkaat on julkistettu 17.3.2022. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 24.7.2022.
  18. ↑ Ahola, Suvi: Kahden kääntäjän yhteistyönä syntynyt romaanisuomennos palkittiin HS.fi. 30.3.2023. Viitattu 30.3.3023.
  19. ↑ Vuoden 2023 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu 15.3.2023. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 27.3.2023.
  20. ↑ Vuoden 2024 Mikael Agricola -palkinto Aleksi Milonoffille ja J. A. Hollon palkinto Sanna van Leeuwenille 5.4.2024. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 5.4.2024.
  21. ↑ Vuoden 2024 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu 6.3.2024. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 7.3.2024.
  22. ↑ Uotila, Jukka: Vuoden 2025 Mikael Agricola - ja J. A. Hollon palkinnot jaettu Kirjasampo.fi. 14.4.2025. Viitattu 17.4.2025.
  23. ↑ Vuoden 2025 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu 5.3.2025. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.3.2025.