Tiibetiläis-burmalaiset kielet

Tiibetiläis-burmalaiset kielet on sinotiibetiläisten kielten toinen merkittävä haara siniittisten kielten ohella. Tiibetiläis-burmalaisille kielille on ominaista toonit sekä perussanavartalojen yksitavuisuus.^[1]

Kielihaaran tutkimus on yhä kesken, ja sen kielet voidaan luokitella usein tavoin. Luokittelu Shaferin (1974) mukaan:^[1]

• bodilaiset (tiibetiläiset) kielet
  • tiibet, 4 miljoonaa puhujaa Itä- ja Keski-Aasiassa
    • länsitiibet
      • balti
      • ladakhi
    • keskitiibet
      • šerpa
      • lhasa
      • gTsang
      • dBus
    • etelätiibet
      • dzongkha
    • koillistiibet (amdo)
    • itätiibet (kham)
    • lisäksi joskus tiibetiksi luokiteltavat gurung ja tamang
  • aluentše, 500 000 puhujaa Etelä-Kiinassa
  • newari, 500 000 puhujaa Nepalissa
  • jiarong, 100 000 puhujaa Sichuanissa
  • kebumtam, 400 000 puhujaa Bhutanissa
  • šartšagpakha, 400 000 puhujaa Bhutanissa
• barilaiset kielet
  • garo, 400 000 puhujaa Assamissa
  • bara-bodo, 360 000 puhujaa Assamissa
  • tripuri, 330 000 puhujaa Tripurassa
  • falam-tsin, 100 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa
  • tiddim-tsin, 350 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa
  • meitei, 1,1 miljoonaa puhujaa Intiassa ja Bangladeshissa
  • džingpho, 600 000 puhujaa Burmassa
• lolo-burmalaiset kielet
  • burma, 25 miljoonaa puhujaa Burmassa
  • arakan, 1 miljoonaa puhujaa Burmassa, Bangladeshissa ja Intiassa
  • bai, 1 miljoona puhujaa Kiinassa
  • hani, 520 000 puhujaa Kiinassa ja Vietnamissa
  • lahu, 600 000 puhujaa
  • lisu, 800 000 puhujaa
  • nasi (naxi), 250 000 puhujaa
  • tudžia, 200 000 puhujaa
  • ji, 1,8 miljoonaa puhujaa Sichuanissa
• karenilaiset kielet, Burma ja Thaimaa
  • karen, 4 miljoonaa puhujaa
  • kaja, 250 000 puhujaa
  • pwo, 1,3 miljoonaa puhujaa
  • sgaw, 2 miljoonaa puhujaa
• nungilaiset kielet
  • rawang, 100 000 puhujaa
  • drung
  • norra
  • rung

Luokkaan kuuluu lisäksi useita luokitukseltaan epäselviä kieliä.