Alla olevassa artikkelissa haluamme sukeltaa Burman kieli:n kiehtovaan maailmaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Burman kieli on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat antaneet arvokasta tietoa, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen vaikutusta elämäämme. Tämän artikkelin avulla kehotamme sinua pohtimaan Burman kieli:tä ja löytämään näkökohtia, joita et ehkä tiennyt tästä aiheesta.
Burma | |
---|---|
![]() |
|
Oma nimi | မြန်မာ |
Muu nimi | myanmar |
Tiedot | |
Alue |
![]() |
Virallinen kieli |
![]() |
Puhujia | 32 000 000 |
Sija | 37. |
Kirjaimisto | burmalaiset aakkoset |
Kielenhuolto | Myanmar Language Commission |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
Kieliryhmä | tiibetiläis-burmalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | my |
ISO 639-2 | bur / mya |
ISO 639-3 | mya |
Burma (omakielinen nimi: burmaksi မြန်မာ, Mranmar) on sinotiibetiläinen kieli, jota puhutaan Myanmarissa.[1] Kielellä on noin 42,9 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 37. puhutuimman kielen.[2] Sillä on virallisen kielen asema Myanmarissa ja sitä puhutaan ensimmäisenä kielenä lähinnä maan tasankoalueilla, kun taas vuoristossa se on yleensä ihmisten toinen kieli.[3] Vaikka valtion nimi on nykyään Myanmar, kielestä käytetään useimmiten nimeä "burma".
Kieltä kirjoitetaan burmalaisilla aakkosilla.[4]
Kieli jaetaan kolmeen päämurteeseen.[5]
Bilabiaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Klusiilit/ Affrikaatat |
p pʰ b | t tʰ d | tʃ tʃʰ dʒ | k kʰ g | ʔ | ||
Nasaalit | m̥ m | n̥ n | ɲ̊ ɲ | ŋ̊ ŋ | |||
Frikatiivit | θ ð | s sʰ z | ʃ | h | |||
Approksimantit | ʍ w | ɹ | j | ||||
Lateraaliapproksimantit | ɬ l |
Frikatiivit /θ ð/ ääntyvät dentaalisina affrikaattoina . /ɹ/ voi esiintyä tietyissä lainasanoissa, ja se voi myös ääntyä kuin /j/. Soinnittomat sonorantit /m̥ n̥ ɲ̊ ŋ̊ ɬ ʍ/ ääntyvät yleensä osittain soinnillisina: . Konsonantin jäljessä /j w/ voivat ilmetä konsonantin palatalisaationa tai labialisaationa.[6]
etu | keski | taka | |
---|---|---|---|
suppea | i | u | |
puolisuppea | e | ə | o |
puoliväljä | ɛ | ɔ | |
väljä | a |
Burman vokaalit jaetaan kahteen keskenään täydennysjakaumallisesti esiintyvään ryhmään. Taulukossa esitetyt ryhmän 1 vokaalit esiintyvät vain avotavuissa, kun taas ryhmän 2 vokaalit, joita ovat /ɪ ɛ a ʊ/ sekä diftongit /eɪ aɪ aʊ oʊ/, esiintyvät joko nasaalisina tai glottaaliklusiilin sulkemissa umpitavuissa.[6]
Burma on tonaalinen kieli. Tooneja on neljä:[6]
Tooni | Foneeminen esitys |
Ääntämys |
---|---|---|
matala | /ma/ | |
korkea | /má/ | |
nariseva | /ma̰/ | |
tapettu | /maʔ/ |
Redusoimattomilla tavuilla on tooni, kun taas redusoiduissa eli vähennetyissä tavuissa sävelkorolla ei ole merkitystä, ja niissä voi esiintyä ainoastaan lyhyt /ə/, .[6]
Burman kielen sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.[1] Ainoa poikkeus on verbi ya/ga (olla), joka tulee suoraan subjektin jälkeen.
Burmassa adjektiivi tulee useimmiten ennen substantiivia. Superlatiivi muodostetaan etuliitteellä a ja jälkiliitteellä zonh.
Burman kielen verbit eivät koskaan taivu.
Burman kielessä substantiiveilla ei ole sukua. Monikko muodostetaan laittamalla substantiivin yhteyteen joitakin määrää ilmaisevia sanoja.
Suuri osa burman kielen sanastosta tulee paalin kielestä. Burmaan on tullut useita englanninkielisiä lainasanoja 1800-luvulta lähtien.[7] Lähes kaikki burmankieliset sanat päättyvät vokaaliin.
Lukusanat 1–10 burmaksi:[8]
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
၁ | ၂ | ၃ | ၄ | ၅ | ၆ | ၇ | ၈ | ၉ | ၁၀ |
tìt | nhìt | ttōng | lēi | ngā | chào | khù nìt | shìt | kō | tìt sé |