Nykymaailmassa Tiikerilapamonni on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri yhteyksissä. Tiikerilapamonni on herättänyt laajaa kiinnostusta yhteiskunnan vaikutuksista talouteen, ja se on herättänyt lukuisia keskusteluja julkisessa mielipiteessä. Tästä syystä on olennaista analysoida perusteellisesti Tiikerilapamonni:een liittyvät eri näkökohdat, jotta ymmärrämme täysin sen laajuuden ja seuraukset. Tässä artikkelissa perehdymme Tiikerilapamonni:n monimutkaisuuteen, tutkimme sen eri puolia ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija voi saada laajemman käsityksen tästä aiheesta.
Tiikerilapamonni | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: | Antennimonnit Pimelodidae |
Suku: | Pseudoplatystoma |
Laji: | fasciatum |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Tiikerilapamonni (Pseudoplatystoma fasciatum) on Amazonin jokialueella elävä runsaslajisen antennimonnien (Pimelodidae) heimon edustaja. Sen kuono on päältä litteä, ja suun ympärillä on viiksisäikeitä, joista kaksi on erityisen pitkiä. Hoikka ruumis on mustaraidallinen, mistä lajin nimikin on peräisin, ja kuono ja evät ovat täplikkäät.[3] Tiikerilapamonni on kotiseuduillaan suosittu ruokakala. Sitä pidetään myös joskus todella suurissa akvaarioissa.[4]
Tiikerilapamonnin tiedetään olevan pohjakala, joka etsii viiksisäikeidensä avulla pohjasta selkärangattomia ja pikkukaloja. Syötyään kunnolla se sulattelee ruokaansa muutaman päivän ajan.[3] Toisin kuin monet muut heimonsa lajit, se ei näytä syövän lainkaan kasviperäistä ravintoa, kuten puista putoavia siemeniä.lähde?