Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Tiina Astola:een ja tutkia sen kaikkia puolia. Tiina Astola on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus elämäämme. Seuraavilla riveillä analysoimme Tiina Astola:n alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja tästä aiheesta olemassa olevia erilaisia näkökulmia. Tutkimme myös sen merkitystä nykymaailmassa ja kuinka se on vaikuttanut yhteiskuntamme eri puoliin. Liity kanssamme tälle Tiina Astola:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Tiina Maija-Sisko Astola (vuosina 1979–1986 Astola-Koskenniemi; s. 6. huhtikuuta 1953 Helsinki) on suomalainen juristi ja eläkkeellä oleva virkamies.[1][2] Hän toimi Suomen oikeusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2007–2016.[3][4][5] Astola siirtyi Euroopan komissioon oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi 1. helmikuuta 2016[6] eläkkeelle jäämiseensä saakka.
Astola kirjoitti ylioppilaaksi 1972 ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1977 ja oikeustieteen lisensiaatiksi 1985 Turun yliopistosta.[1] Vuonna 1983 hänestä tuli Master of International and Comparative Law[1] Vrije Universiteit Brusselissa.[2]
Astola työskenteli aiemmin oikeusministeriön lainvalmisteluosaston yksityisoikeuden yksikön johtajana vuodesta 2001. Ennen lainsäädäntöjohtajaksi nimittämistä hän toimi lainvalmisteluosaston eurooppaoikeuden yksikön johtajana vuosina 1997–2001 ja oikeusministeriön kehitysjohtajana vuodet 1995–1996. Hän on työskennellyt lainsäädäntöneuvoksena sekä oikeusministeriössä (vuodesta 1988) että valtiovarainministeriössä (1990–1992). Vuosina 1981–1987 Astola oli Suomen Ulkomaankauppaliiton (nykyinen Finpro) ulkomaanoikeuden osaston lakimies ja osastopäällikkö.[7]
Vuonna 2013 Astolalle myönnettiin Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki.[8]
Astolan puoliso on akatemiaprofessori Martti Koskenniemi vuodesta 1979.[1]