Nykyään Fylogenetiikka on aihe, joka pitää yhteiskunnan jatkuvassa keskustelussa ja pohdinnassa. Alkuperäistään nykypäivään Fylogenetiikka on ollut tutkimuksen, ihailun ja kiistan kohteena. Sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja sen vaikutus politiikan, kulttuurin, teknologian ja koulutuksen aloilla on ilmeinen. Kautta historian Fylogenetiikka on kehittynyt ja mukautunut yhteiskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja siitä on tullut välttämätön elementti nykyaikaisessa elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Fylogenetiikka:een liittyviä eri näkökulmia ja näkökulmia analysoimalla sen merkitystä, seurauksia ja tulevaisuutta.
Fylogenetiikka (kreik. phylon 'rotu' + geneia 'alkuperä')[1] on lajien polveutumishistoriaa eli fylogeniaa selvittävä evoluutiobiologian tutkimushaara. Fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka puolestaan tarkoittaa eliöiden luokittelua niiden polveutumishistorian perusteella.
Lajien polveutumista eli fylogeniaa kuvaavia sukupuita laadittaessa käytetään fossiilien lisäksi nykyisin elävien eliöiden rakennetuntomerkkien vertailua ja yhä enenevässä määrin niiden geenien sisältämää informaatiota (DNA-sekvensointi). Eri seikkojen perusteella laaditut sukupuut ovat aina hieman erilaisia.
Fylogenioiden rekonstruointiin on kehitetty suuri joukko loogisia ja tilastollisia laskentamenetelmiä.