Tipinitsa

Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Tipinitsa:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä se edustaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa tämä aihe on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisille ja ammateille. Seuraavilla sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti sen ominaisuuksia, vaikutuksia ja mahdollisia tulevia vaikutuksia. Epäilemättä Tipinitsa on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee tulla tunnetuksi kokonaisuudessaan.

Tipinitsa
Типиницы, Tipinitsy
Tsasouna Zadnjajan kylänosassa.
Tsasouna Zadnjajan kylänosassa.

Tipinitsa

Koordinaatit: 62°11′25″N, 35°24′40″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Suurlahti
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 20











Tipinitsa[1] (ven. Ти́пиницы, Tipinitsy) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Äänisen rannalla 21 kilometriä Suurlahdesta itään[2]. Kylässä on 20 asukasta (vuonna 2012)[3].

Tipinitsan pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1646. Sen 1970-luvulla palanut kirkko oli aikoinaan yksi Äänisniemen komeimmista.[4] 1900-luvun alussa Tipinitsa lähikylineen muodosti Tolvojan volostiin kuuluneen kyläkunnan. Vuonna 1905 siihen kuului 20 kylää, joissa oli yhteensä lähes 2 000 asukasta.[5] Neuvostoaikana perustettiin Äänisentauksen piiriin kuulunut Tipinitsan kyläneuvosto, jossa vuonna 1933 oli 24 asutusta ja lähes 1 800 asukasta. Kolmea karjalaista lukuun ottamatta asukkaat olivat kaikki venäläisiä.[6] Vuonna 1959 Tipinitsa liitettiin Suurnivan kyläneuvostoon[7].

Kylällä on historiallisen asutuksen status. Sen nähtävyyksiin kuuluu joukko vanhoja asuintaloja. Tipinitsan 1700-luvulla pystytetty tsasouna on siirretty Kižin museoalueelle. Entisessä Zadnjajan kylässä on 1800-luvun lopusta peräisin oleva tienvarsitsasouna. Tipinitsasta on kotoisin Neuvostoliiton sankari Nikolai Rigatšin.[8]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 244. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 10.7.2015.
  2. ↑ Generalnyi plan, s. 16.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 42.
  4. ↑ Turistitšeski portal Karelija ticrk.ru. Arkistoitu 12.7.2015. Viitattu 10.7.2015. (venäjäksi)
  5. ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 32–33. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  6. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 78–79. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  7. ↑ Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 12.7.2015. (venäjäksi)
  8. ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 10.7.2015. (venäjäksi)

Aiheesta muualla