Toat
Nykyään Toat on aihe, joka kattaa laajan kirjon keskustelua ja tutkimusta eri aloilta. Terveydestä teknologiaan, historiaan ja kulttuuriin Toat on vanginnut asiantuntijoiden ja arjen ihmisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Toat:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sukellamme Toat:n yksityiskohtaiseen analyysiin sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin ymmärtääksemme sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Liity meihin tälle Toat-maailman kiertueelle ja tutustu siihen, kuinka tämä aihe muokkaa maailmaa, jossa elämme.
| Toat | |
|---|---|
 Perhostoka (Ameca splendens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes |
| Alalahko: | Cyprinodontoidei |
| Heimo: |
Toat Goodeidae Jordan, 1923 |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Toat (Goodeidae) on hammaskarppikalojen lahkoon kuuluva makeassa vedessä elävien kalojen heimo, johon kuuluu 50 lajia.[1] Lajeista 36 on endeemisiä meksikolaislajeja, neljä elää Yhdysvaltojen eteläosissa. Monet lajit ovat uhanalaisia, esimerkiksi mustaevätoka. Toisaalta heimoon kuuluu suosittuja akvaariokaloja, mm. punapyrstötoka Xenotoca eiseni ja perhostoka Ameca splendens.
Lajeja
- pisamatoka (Allodontichthys hubbsi)
- pienisuomutoka (Allodontichthys polylepis)
- mandariinitoka (Allodontichthys tamazulae)
- hohdetoka (Allodontichthys zonistius)
- platinatoka (Alloophorus regalis)
- turpatoka (Alloophorus robustus)
- laguunitoka (Allotoca diazi)
- kimalaistoka (Allotoca dugesii)
- vyötoka (Allotoca goslinei)
- täplätoka (Allotoca maculata)
- perhostoka (Ameca splendens)
- sinipyrstötoka (Ataeniobius toweri)
- raitatoka (Chapalichthys encaustus)
- jaguaaritoka (Chapalichthys pardalis)
- nappitoka (Chapalichthys peraticus)
- ritaritoka (Characodon audax)
- sateenkaaritoka (Characodon lateralis)
- keltatoka (Girardinichthys multiradiatus)
- mustaevätoka (Girardinichthys viviparus)
- metallitoka (Goodea atripinnis)
- messinkitoka (Goodea grasilis)
- purjetoka (Hubbsina turneri)
- riikinkukkotoka (Ilyodon furcidens)
- täpläjuovatoka (Ilyodon lennoni)
- juovatoka (Ilyodon whitei)
- leukatoka (Ilyodon xantusi)
- pippuritoka (Neoophorus catarinae)
- parijuovatoka (Skiffia bilineata)
- kultatoka (Skiffia francesae)
- oliivitoka (Skiffia lermae)
- laikkutoka (Skiffia multipunctata)
- hohtotoka (Xenoophorus captivus)
- harsotoka (Xenotaenia resolanae)
- punapyrstötoka (Xenotoca eiseni)
- mustatoka (Xenotoca melanosoma)
- korutoka (Xenotoca variata)
- marmoritoka (Zoogoneticus quitzeoensis)[1]
Lähteet
- ↑ a b Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 59. Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
Aiheesta muualla
- Family Goodeidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)