Nykymaailmassa Toivo Kittelä on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla. Yhteiskuntavaikutuksistaan globaaliin talouteen Toivo Kittelä:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Kautta historian Toivo Kittelä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan evoluutiossa ja kehityksessä, merkitseen tärkeitä virstanpylväitä ja synnyttänyt merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Toivo Kittelä:n vaikutuksia eri aloilla ja analysoimme sen merkitystä ja panosta tapaan, jolla havaitsemme tämän päivän maailman ja selviämme sen kanssa.
Toivo Johan William Kittelä (16. heinäkuuta 1903 Nurmijärvi – 26. toukokuuta 1974 Kemi) oli suomalainen opettaja, kouluneuvos ja rehtori.[1][2]
Kittelän vanhemmat olivat maanviljelijä, herastuomari Johan Vilhelm Kittelä ja Henriika Vilhelmiina Sakselin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1921 Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1923 ja filosofian maisteriksi 1924. Opiskeluaikanaan Kittelä oli Ylioppilaslehden toimitussihteerinä.[1]
Kittelä oli 1924–1926 Kemin Suomalaisessa Yhteiskoulussa suomenkielen ja historian opettajana ja sitten Kemin yhteislyseossa ja Kemin lyseossa suomenkielen vanhempana lehtorina 1926–1967 sekä lyseon rehtorina 1934–1967. Hän toimi Lapin maakuntaliiton sihteerinä 1945–1948 ja jatkosodan aikana kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön nuorten työkeskuksen johtajana 1942. [1][2]
Kittelä oli muun muassa Kemin kaupungin kansakoulujen johtokunnan puheenjohtajana 1936–1943 ja 1946–1951, Kemin kirjaston johtokunnan puheenjohtajana 1949–1970 ja Lapin läänin avustustoimikunnan jäsenenä 1944–1945.[1][2]
Toivo Kittelän veli oli toimittaja Mauri Kittelä.[1]