Tornion raatihuone

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Tornion raatihuone-aihetta, joka on herättänyt huomion eri tutkimusaloilla ja on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa kentässä että yhteiskunnassa yleensä. Tornion raatihuone on ollut pitkään keskustelun ja keskustelun aiheena, ja sen merkitys on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Tämä aihe on herättänyt tutkijoiden, tiedemiesten, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme Tornion raatihuone:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, historiaa, sen vaikutusta nykyään ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita tämän aiheen ympärillä.

Tornion raatihuone
Raatihuone heinäkuussa 2019
Raatihuone heinäkuussa 2019
Osoite Hallituskatu 9 95400 Tornio
Sijainti Tornio
Valmistumisvuosi 1875
Suunnittelija Frans Wilhelm Lüchow
Käyttäjä Tornion kaupunki
Julkisivumateriaali puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tornion raatihuone on Tornion keskustassa sijaitseva Suomen Lapin ainoa raatihuoneena toiminut rakennus. Kun Tornion viides raatihuone paloi 1871, uusi raatihuone päätettiin rakentaa Hallituskadulle. Lääninarkkitehti Frans Wilhelm Lüchowin suunnittelema rakennus valmistui 1875. Nikkari- eli sveitsiläistyylisessä rakennuksessa on uusrenessanssin piirteitä. Rakennuksen keskiosa on kaksikerroksinen ja harjalla on torni.[1] Raatihuone on toiminut hallinto- ja oikeustalona ja toimistotiloina.[2]

Museovirasto on luokitellut raatihuoneen ja Tornion kirkon alueen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[3].

Lähteet

  1. ↑ Jorma Huusko (toim.): Lapin rakennusperintö, s. 74. Lapin läänin rakennusperinne ry., 1984. ISBN 951-9152-74-1
  2. ↑ Tornion rakennettu muisti Tornion kaupunki. Viitattu 9.3.2015.
  3. ↑ Tornion raatihuone Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla