Frans Wilhelm Lüchow

Nykyään Frans Wilhelm Lüchow on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Politiikan alalta tieteeseen ja teknologiaan Frans Wilhelm Lüchow on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa analysoimme Frans Wilhelm Lüchow:n vaikutuksia ja vaikutuksia sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Tutkimme asiaa koskevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Alkuperäistään evoluutioonsa Frans Wilhelm Lüchow on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan historiassa ja kehityksessä, ja sen vaikutus tulee olemaan keskustelunaihe vielä vuosia.

Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

Frans Fredrik Wilhelm Lüchow (myös Lüchou, 27. toukokuuta 1837 Kristiinankaupunki – 6. tammikuuta 1884 Oulu) oli suomalainen arkkitehti. Lüchow valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta vuonna 1856. Vuosina 1858–1863 hän toimi Turun lääninarkkitehdin G. T. Chiewitzin apulaisena, kunnes nimitettiin vt. lääninarkkitehdiksi Chiewitzin kuoltua. Vuonna 1870 Lüchow siirtyi Turusta Yleisten rakennusten ylihallitukseen ns. kolmanneksi arkkitehdiksi, mutta sai nimityksen Oulun lääninarkkitehdiksi jo samana vuonna. Lüchow kuoli Oulussa loppiaisena 1884 ja hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.[1]

Lüchoun töitä

  • Entinen apteekki, Brandensteininkatu 9, Loviisa (1860–63) [2]
  • Tuomiokirkkokatu 2, Turku (G. T. Chiewitzin kanssa) (1861)
  • Tuomiokirkkokatu 4, Turku (G. T. Chiewitzin kanssa) (1861)
  • Reuterin talo, Turku (G. T. Chiewitzin kanssa) (1861)
  • Tyrnävän kirkko (1873)
  • Tornion raatihuone (1875)
  • Kemin tullikamari ja tullinhoitajien asunnot (ns. Kemin tullin "valkoiset huvilat") (1876)[3] – toinen huviloista siirrettiin Kemin Meripuiston museoalueelle ja toinen purettiin 1960-luvun lopulla.[4]
  • Kalajoen kirkko 1879 (kirkko tuhoutui tulipalossa 1930, mutta rakennettiin uudelleen seuraavana vuonna)
  • Haapajärven kirkon muutostyöt (1880)
  • Muonion kirkon torni (1880)
  • Tuomiokapituli, Rantakatu 1, Oulu (1883)[5]
  • Suomussalmen vanhan kirkon (kirkko tuhoutui talvisodassa) muutos- ja korjaustyöt (1883)
  • Lisäksi Ouluun Lüchow suunnitteli lukuisia puisia asuinrakennuksia, jotka kaikki – Tuomiokapitulin rakennusta lukuun ottamatta – on purettu tai ovat muuten tuhoutuneet.

Kuvia rakennuksista

  • Tyrnävän kirkko, 1873.
    Tyrnävän kirkko, 1873.
  • Tornion raatihuone, 1874.
    Tornion raatihuone, 1874.
  • Kalajoen kirkko, 1879.
    Kalajoen kirkko, 1879.
  • Tuomiokapitulin puuosa, 1883, Oulu.
    Tuomiokapitulin puuosa, 1883, Oulu.

Lähteet

  1. ↑ Esko Järventaus: Studia Historica Tomus I: Oulun lääninarkkitehdit, s. 284–301. Oulun Historiaseura, 1967.
  2. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 luettelo Museovirasto. Viitattu 22. tammikuuta 2007.
  3. ↑ Ossi Hedman: Kemin kaupungin historia. 1. osa, s. 271. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Sanan Tien kohopaino, 1969.
  4. ↑ Ossi Hedman: Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 301–303. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0
  5. ↑ Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115, s. 33. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X

Aiheesta muualla