Nykyään Trifona on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Jo usean vuoden ajan Trifona on ollut keskustelun ja pohdinnan lähde eri aloilla, olipa kyse sitten politiikasta, kulttuurista, taloudesta tai tekniikasta. Trifona on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja tutkijoissa sekä tavallisissa ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää enemmän tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Trifona:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään.
Trifona (v:sta 1930 myös Petsamo,[1] ven. Трифоново, Trifonovo[2]) on kylä Petsamon kaupunkikunnan länsiosassa Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Trifona sijaitsee Petsamonvuonon länsirannalla Trifonajoen ja Trifonavaaran välissä olevalla Trifonanniemellä. Trifona sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan pohjoisosassa, noin viisi kilometriä Petsamon kirkonkylän Parkkinan pohjoispuolella. Petsamonvuonon vastarannalla sijaitsi Porovaaran kylä.
Inarijärven ja Jäämeren välillä on aikoinaan kuljettu Paatsjokea pitkin. Vuonna 1916 Tie- ja vesirakennusten ylihallitus alkoi rakentaa vesireitin varrelle maantietä Ivalosta Paatsjoen laaksoon. Venäjän vallankumous ja Suomen sisällissota keskeyttivät tietyömaan, mutta reitin varrelle ehdittiin rakentaa hirsirakenteiset kestikievarit eli majatalot talousrakennuksineen arkkitehti Thure Hellströmin laatimilla tyyppipiirustuksilla. Yksi majataloista sijaitsi Trifonassa. Suomen Matkailijayhdistys hoiti Trifonan majataloa vuosina 1929–1931.[3]
Jäämerentie kulki Trifonan läpi Parkkinasta Liinahamariin.[4] Trifonan piti alun perin olla Jäämerentien päätepiste, mutta Tie- ja vesirakennushallitus päätti jatkaa tietä Trifonasta kahdeksan kilometriä pohjoiseen Liinahamariin.[5] Trifonassa oli Petsamon metsänhoitajan virkatalo, kansakoulu, useita myymälöitä, Norjan konsulaatti, tulli, satama, posti, puhelinkeskus ja Ruijan matkailijakoti.[6] Trifona kuului Petsamon ensimmäisessä koulupiirijaossa vuodelta 1921 kirkonkylän eli Parkkinan koulupiiriin. Vuonna 1927 Parkkinan piirin pohjoisosa erotettiin omaksi Vuonokylän koulupiiriksi. Vuonokylän kansakoulu sijaitsi Trifonassa. Koulu toimi aluksi vain alakouluna, vuonna 1931 siitä tuli supistettu ja vuonna 1936 täydellinen kansakoulu.[7]
Valtioneuvoston vuonna 1930 vahvistaman Petsamon uuden kyläjaon mukaan Trifonasta muodostettiin Petsamon kyläkunta.[1]
Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan kylän 136 asukkaasta oli karjalaisia 74, suomalaisia 61 ja venäläisiä yksi.[1] Trifonan kylä oli saanut alkunsa 1870-luvun nälkävuosina, kun alueelle oli muuttanut karjalaisen väestöä Vienan Karjalan Uhtuan, Vuokkiniemen ja Oulangan kunnista nälkää pakoon.[8]
Asukasluvun kehitys: