Tuula Lehtinen

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Tuula Lehtinen perusteellisesti ja käsittelemme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen merkitystä eri alueilla. Tuula Lehtinen:stä on tullut kasvava kiinnostuksen aihe, koska sen vaikutus ulottuu eri tietoalueille ja jokapäiväiseen elämään. Näillä sivuilla analysoimme Tuula Lehtinen:n pääominaisuuksia sekä sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Kattavan lähestymistavan avulla yritämme tarjota panoraamanäkymän Tuula Lehtinen:stä tutkimalla sen monia puolia ja sen merkitystä nykyään.

Tuula Lehtinen
Henkilötiedot
Koko nimi Tuula Anita Lehtinen
Syntynyt11. huhtikuuta 1956
Tampere
Kansalaisuus Suomi
Ammatti taidegraafikko ja kuvataiteilija
Aiheesta muualla
Kotisivut

Tuula Anita Lehtinen (s. 11. huhtikuuta 1956 Tampere) on suomalainen taidegraafikko ja kuvataiteilija.[1]

Lehtinen opiskeli Suomen taideakatemian grafiikan linjalla 1976–1980.[2] Hän toimi norjalaisen Kunsthögskolen i Bergen -korkeakoulun grafiikan professorina 2007–2010.[1]

Lehtinen on ollut kiinnostunut muun muassa egyptiläisistä teemoista, vierailtuaan maassa useita kertoja ja pidettyään näyttelyn Kairossa. Lehtisen teoksia on useissa kokoelmissa ja hän on saanut valtion taidepalkinnon vuonna 1984. Hänen julkisiin teoksiaansa kuuluu esimerkiksi mosaiikkitöitä.[1]

Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2018[3].

Kirjallinen tuotanto

Lehtinen on julkaissut grafiikan alalta seuraavat teokset:[1]

  • Metalligrafiikka, Kustannusosakeyhtiö Taide, 1992
  • Painokuvia, Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Grafiikanpaja Himmelblau, 1997
  • Syväpaino, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu, 2010

Julkiset teokset

  • Navigare, Oriveden Urheiluhalli 1988
  • Kaupunki, STS-Pankki , Tampere 1992
  • Sininen kiertorata, Raholan päiväkoti, Tampere 1993
  • Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä, Pirkkalan kirkko 1994
  • Minä olen tie, Pirkkalan kirkon seurakuntasali 1995
  • Yhtymäkohtia, Mercantile Fastemsin toimitalo, Tampere 1997
  • Linnunrata, Teknos oy, Tapiolan torni, Espoo 1999
  • Avaruusaikoja -teoskokonaisuus, Sääksjärven koulukeskus 2000
  • Leilan puutarha, lasimosaiikki, Finlaysonin Pikkupalatsi, Tampere 2005-2006
  • Juomalähde, Ideapark ostoskaupunki, Lempäälä 2006
  • Paratiisi, Viola-koti, Tampere 2007
  • Aaltopylväät, Tampereen uintikeskus, Tampere 2006-2007
  • Charlottan mallikirja, As. Oy Tampereen Charlotta 2008
  • Aaltoilua, Kangasalan uimahalli Kuohu 2009
  • Hilsen, Postens Östlandsterminal, Oslo, Norge 2010
  • Kotimetsä, Vuoreksen kaupunginosa, Tampere 2011[4]
  • Kotimetsä, 2011, Tampere.
    Kotimetsä, 2011, Tampere.
  • Falls, 2016, Tampere.
    Falls, 2016, Tampere.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Kuvataiteilijamatrikkeli Helsinki: Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 3.8.2016.
  2. ↑ Ilvas, Juha: Kansallistaidetta. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 316-317. (Tuula Lehtinen) Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5
  3. ↑ Taiteilijaeläkkeiden saajissa eniten muusikoita ja kuvataiteilijoita Taiteen edistämiskeskus (Taike). 5.3.2018. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022.
  4. ↑ Kotimetsä; Ympäristötaiteen säätiö (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla