Tuulikki Pohjola

Tässä artikkelissa Tuulikki Pohjola:n aihetta käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Kattavan analyysin avulla tutkitaan erilaisia ​​Tuulikki Pohjola:een liittyviä näkökohtia, mukaan lukien sen alkuperä, kehitys ja merkitys nykyään. Eri näkökulmia, teorioita ja tutkimuksia Tuulikki Pohjola:stä tarkastellaan, jotta saadaan kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Lisäksi analysoidaan konkreettisia esimerkkejä ja käytännön tapauksia, jotka havainnollistavat Tuulikki Pohjola:n merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä. Lopuksi ehdotetaan pohdintoja ja johtopäätöksiä, jotka kutsuvat lukijoita syventämään ymmärrystään ja arvostusta Tuulikki Pohjola:stä.

Tuulikki Pohjola vuonna 1943.

Irma Tuulikki Pohjola-Hansén (11. heinäkuuta 1920 Helsinki – 21. syyskuuta 2005 Tampere)[1] oli suomalainen näyttelijä. Hän oli kiinnitettynä Tampereen Teatteriin vuodesta 1949, ja hän näytteli myös muun muassa Pyynikin kesäteatterissalähde?. Alkuaikojen lyyristen tyttöroolien jälkeen hän esitti taitavasti niin komedia- kuin luonneroolejakin. Hän esiintyi myös lausujana.

Tuulikki Pohjolan taiteilijanura alkoi vuonna 1940 lausuntaesityksistä. Vuodet 1945-48 hän näytteli Suomen Kansallisteatterissa, minkä jälkeen hän vieraili vuoden Kotkassa ja aloitti sitten pitkän rupeamansa Tampereen Teatterissa 1949. Pohjola opetti lausuntaa ja puheilmaisua ja esiintyi myös radiossa ja televisiossa.[2]

Pohjolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1967lähde? ja valtion ylimääräinen taiteilijaeläke toukokuusta 1987 alkaen[3].

Filmografiaa

Lähteet

  1. ↑ a b Tuulikki Pohjola Elonetissä.
  2. ↑ Tulot ja menot: Tuulikki Pohjola 45 vuotta näyttämölla. Helsingin Sanomat, 26.11.1985, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ Ylimääräiset eläkkeet 88 taiteilijalle. Helsingin Sanomat, 4.11.1986, s. 20. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla