Tyrvään voimalaitos
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Tyrvään voimalaitos:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen perehdymme eri näkökohtiin, jotka tekevät Tyrvään voimalaitos:stä yleisen kiinnostuksen kohteen. Seuraavilla riveillä analysoimme sen merkitystä yhteiskunnassa, edistystä, jota se on kokenut ajan mittaan, ja tulevaisuuden ennusteita, joita Tyrvään voimalaitos:n ympärillä on kuviteltu. Tämä on kiehtova aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee tarkastelun eri näkökulmista ymmärtääkseen täysin sen merkityksen nykymaailmassa.
| Tyrvään voimalaitos | |
|---|---|
 Tyrvään vesivoimala Sastamalan Vammalassa. |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | 1951 |
| Perustaja | Tyrvään Voimaosakeyhtiö |
| Omistaja | UPM-Kymmene Oyj |
| Joki tai koski | Kokemäenjoki |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | säännöstelyvoimalaitos |
| Pudotuskorkeus | 6,5 m |
| Rakennevirtaama | 320 m³/s |
| Kapasiteetti | 16,8 MW |
 Tyrvään voimalaitos |
|
|
|
|
Tyrvään voimalaitos on vesivoimalaitos Kokemäenjoen Hartolankoskessa. Se sijaitsee joen alkukohdassa Sastamalan Liekoveden eteläpäässä. Voimalaitoksen omistaa nykyään UPM-Kymmene Oyj.
Punatiilinen voimalaitosrakennus on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1951. Voimalaitoksen rakennutti Oy W. Rosenlew Ab:n ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustama Tyrvään Voimaosakeyhtiö. Sen koneistot ja laitteistot uusittiin täydellisesti vuosina 2002–2003.
Hartolankoskessa oli jo kaksi rannalla sijainnutta voimalaitosta, jotka oli rakennettu 1906 ja 1913. Myllyjä koskessa oli ollut vuosisatojen ajan. Vanhat voimalaitokset jäivät vuosina 1946–1950 rakennetun padon valmistumisen jälkeen kuivalle maalle.
Padon avulla säännöstellään Liekoveden lisäksi Rauta- ja Kuloveden korkeuksia. Se toimii myös maantiesiltana.
Tyrvään voimalaitoksen alue kuuluu Museoviraston luetteloimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Siihen liittyy varsinaisen voimalaitoksen lisäksi myös henkilökunnalle rakennettu asuinalue.
Lähteet
- Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
- Ympäristöministeriö
Aiheesta muualla
- Kokemäenjoen voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 10.6.2016.