Nykymaailmassa Täikärpäset:stä on tullut yhä tärkeämpi eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen vaikutukset ovat monipuolisia ja monimutkaisia. Tässä artikkelissa perehdymme Täikärpäset:n universumiin, tutkimme sen eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa. Pyrimme valaisemaan tätä monimuotoista ja monitahoista ongelmaa sen alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen.
Täikärpäset | |
---|---|
![]() Tervapääskyntäikärpänen (Crataerina pallida) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
Osalahko: | Muscomorpha |
Heimo: |
Täikärpäset Hippoboscidae Samouelle, 1819 |
Alaheimot | |
Katso myös | |
Täikärpäset (Hippoboscidae) on kaksisiipisiin (Diptera) kuuluva hyönteisheimo. Ne käyttävät ravintonaan lintujen ja nisäkkäiden verta. Täikärpäsiä tavataan kaikkialla maailmassa, ja heimoon kuuluu yli 200 lajia jotka jaetaan 21 sukuun.[1][2]
Ne ovat litteitä sitkeänahkaisia 6–8 millimetrin mittaisia verenimijöitä. Naaraat synnyttävät kerrallaan yhden täysikasvuisen koteloitumisvalmiin toukan. Täikärpäset ovat kaikki lämminveristen eläinten loisia, jotka ovat sopeutuneet elämään tietyllä isäntäeläimellä.
Lintujen täikärpäsiä ("lintukärpäsiä") on Suomessa useita lajeja. Hevosen täikärpänen (Hippobosca equina) oli Suomessa ennen yleinen, mutta kuuluu nykyään uhanalaisiin eläimiin. Lampaalla esiintyy lampaan täikärpänen (Melophagus ovinus). Ihmistäkin häiritsemässä muiden isäntien kärpäslajit saattavat vierailla satunnaisesti, mutta poistuvat pian havaittuaan virheensä. Tosin hirvikärpänen saattaa pistää ihmistäkin kipeästi ja voi aiheuttaa pitkällisiä tulehtuneita paukamia.
Alaheimon Hippoboscinae täikärpäsiä on tavattu Suomessa kaikkiaan kymmenen lajia[3][4][5]
Alaheimossa Nycteribiinae on erikoisia lepakoiden loisia. Näistä Suomessa on tavattu kaksi lajia.