Törö

Tänään puhumme Törö:stä, aiheesta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Törö on ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä, sukupuolisia ja sosiaalisia ihmisiä, ja sen vaikutukset tuntuvat jokapäiväisen elämän eri puolilla. Kun jatkamme Törö:n eri näkökohtien tutkimista, on tärkeää pitää mielessä sen merkitys ja kuinka se voi vaikuttaa elämäämme. Tässä artikkelissa aiomme syventää Törö:n eri puolia, analysoida sen vaikutuksia ja tarjota hyödyllistä tietoa tämän aiheen ymmärtämiseksi paremmin. Liity siis kanssamme tälle löytömatkalle, kun tutkimme lisää Törö:stä ja sen merkityksestä yhteiskunnassamme!

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Tekstistä puuttuvat lähteet.

Törö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Särkikalat Cyprinoidei
Heimo: Töröt Gobionidae
Suku: Gobio
Laji: gobio
Kaksiosainen nimi

Gobio gobio
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Törö Wikispeciesissä
  Törö Commonsissa

Törö (Gobio gobio) on pienikokoinen särkikalalaji, joka on sopeutunut elämään virtavesien pohjalla.

Tuntomerkit

Pohjalla elävä törö on muodoltaan matala, vatsa on selkää leveämpi. Kala on ruskeasävyinen ja kyljillä on tummien täplien rivi. Suu on alaspäin suuntautunut, sen sivuilla viiksisäikeet. Silmät ovat lähellä päälakea. Peräevässä on yleensä 6 haarautuvaa eväruotoa, rintaevät ovat suurehkot. Kylkiviivalla 40–45 suomua. Törön pituus on 9–13 cm, paino 5–30 g.

Levinneisyys

Törön levinneisyysalue ulottuu Euroopasta yli Siperian Tyyneenmereen laskeviin vesiin saakka. Suomessa sitä esiintyy monissa Suomenlahteen sekä Saaristomereen laskevissa joissa ja ilmeisesti pohjoisimpana Kokemäenjoessa. Kalaa tavataan myös joissakin Etelä-Suomen järvissä.

Ravinto

Töröt syövät erityisesti surviaissääskien ja putkimatojen ryhmiä. Näiden lisäksi törölle kelpaavat myös pienet kotilot ja simpukat sekä vesikirput.

Lisääntyminen

Kutukypsyyden törö saavuttaa kahden tai kolmen vuoden iässä. Kutupaikka on hiekka- tai sorapohja virtapaikassa. Veden täytyy olla yli 17-asteista. Pienehköt mätimunat tarrautuvat pohjaan ja juuriin sekä muihin kasvinosiin. Törö kutee kaksi tai kolme kertaa kesän aikana.

Käyttö

Törö on tunnettu mainiona syöttikalana, siihen tarkoitukseen sitä on jopa viljelty Belgiassa.

Lähteet

  1. ↑ Freyhof, J.: Gobio gobio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.1.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Törö – Gobio gobio Suomen Lajitietokeskus 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla