Alla olevassa artikkelissa pysähdymme pohtimaan Tā’:tä. Tämä teema/hahmo/hahmo on herättänyt suurta kiinnostusta läpi historian, ja se on herättänyt keskustelua ja analyyseja eri alueilla. Tässä mielessä ehdotamme kiertuetta Tā’:n muodostavien eri reunojen läpi syventämällä sen oleellisimpia näkökohtia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Tällä tavoin pyrimme syventymään sen merkitykseen, vaikutuksiin ja läsnäoloon kulttuurissa tarjoamalla uusia näkökulmia ja rikastuttavaa tietoa Tā’:stä.
Tā’ (arab. تاء, tā’, pers. ت, te) on arabialaisen kirjaimiston kolmas kirjain. Se vastaa heprealaisen kirjaimiston kirjainta tav (ת). Erikseen esiintyvä tā’ kirjoitetaan kaarena, jonka yläpuolella on kaksi pistettä (ت), ja muiden kirjainten kanssa se liitetään viivalla edeltävään ja seuraavaan kirjaimeen (esim. ست st, تا tā, ستا stā).[1][2] Kirjaimen äännearvo on arabiassa ja persiassa .[1][3]
Indoarjalaisissa kielissä on neljä erilaista t-äännettä, ja näiden ilmaisemiseksi aakkostoa on laajennettu uusilla kirjaimilla. Tyypillisesti tarkkeeton tā’ ilmaisee näissä kielissä aspiroimatonta dentaaliäännettä . Urdussa ja pandžabissa retrofleksinen ilmaistaan tā’-kirjaimella, jonka yläpuolella on kahden pisteen asemesta ṭā’-kirjaimen näköinen tarkemerkki (ٹ). Aspiroitu dentaalinen ja retrofleksinen t-äänne ilmaistaan kirjoittamalla konsonantin jälkeen kirjain hā’ (dentaali تھ , retrofleksi ٹھ ).[4][5] Sindhissä t:n variantit erotetaan toisistaan pisteiden määrää ja paikkaa muuttamalla (ت , ٿ , ٽ , ٺ ).[6]