Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme perusteellisesti Ube:tä, hahmoa/aihetta/tuntetta/teemaa, joka on herättänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Ube on ilmiö/trendi/aspekti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutus ja merkitys nykymaailmassa. Näillä sivuilla tarkastelemme Ube:n eri puolia ja näkökulmia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin arkielämän eri osa-alueilla. Asiantuntijoiden ja todistusten avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa/kiehtovaa/kiistanalaista aihetta tavoitteenaan tarjota täydellisempi ja rikastuttavampi näkemys Ube:stä.
Ube (宇部市) |
|
---|---|
![]() Tokiwan puistoa |
|
![]() lippu |
![]() Symboli |
![]() Uben sijainti Yamaguchin prefektuurissa |
|
![]() ![]() Ube |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Japani |
Alue | Chūgoku |
Prefektuuri | Yamaguchin prefektuuri |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 286,65[1] km² |
Väkiluku (12/2019) | 164 303[2] |
– Väestötiheys | 573,2 as./km² |
Symbolit | |
– Puu | Kamferipuu[3] |
– Kukka | Tulisalvia ja atsalea[3] |
Ube (jap. 宇部市, Ube-shi) on Japanin kaupunki Honshūn saarella Chūgokun alueella Yamaguchin prefektuurissa. Se sijaitsee Seton sisämeren Suōnmeren rannikolla prefektuurin lounaisosassa. Kaupungin keskusta on rakentunut Kotōjoen suun vasemmalle rannalle. Etelässä kaupunkiin kuuluu alavia täyttömaa-alueita, pohjoisessa kumpuilevaa ylänköä Kotōjoen keskijuoksulle saakka.[1][4][5] Ubessa on 164 303 asukasta (joulukuussa 2019)[2] ja sen pinta-ala on 286,65 neliökilometriä.[1]
Edo-kaudella Ubea hallitsi Fukubara-klaani osana Chōshūn eli Hagin daimiokuntaa. 1600–1700-luvuilla alueella toteutettiin suuria maantäyttö- ja keinokasteluhankkeita, kuten Tokiwan lampi vuonna 1698. Kivihiilen kaivu alkoi Ubessa jo Edo-kaudella, mutta varsinkin 1900-luvun vaihteen tienoilla, Meiji-kauden puolivälistä lähtien Taishō-kaudelle saakka, Ube kehittyi nopeasti hiilikaivoskaupungiksi. Kaupunkioikeudet Ubelle myönnettiin vuonna 1921. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin kehittyi monipuolista teollisuutta, jonka keskiössä oli Ube kōsan -yrityksen kemianteollisuuden kombinaatti. Kaupunki tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa ja sen hiilikaivokset suljettiin vuonna 1967, mutta se on pysynyt merkittävänä teollisuuskeskuksena. Sen kaupunkisuunnittelussa on painotettu viheralueita ja saasteiden vastaista toimintaa.[1][4][5]
Uben nähtävyyksiin kuuluvat laaja Tokiwan puisto lampineen, Tokiwan museo ja huvipuisto, Watanabe Sukesakun muistohalli sekä Sōrin-jin temppeli, jonka puutarhan sanotaan olevan Nanboku-chō-kaudelta. Kaupungissa toimivat Yamaguchin yliopiston insinööritieteiden ja lääketieteen tiedekunnat. Ubea palvelevat JR Nishi-Nihonin San’yō-päälinja, Ube-linja ja Onoda-linja sekä kaupungin etelärannikolla sijaitseva Yamaguchi-Uben lentoasema.[1][4]