Ulla-Leena Alppi

Tänään edessämme on erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt miljoonien ihmisten kiinnostuksen ympäri maailmaa. Ulla-Leena Alppi on synnyttänyt suuren keskustelun ja on herättänyt lukemattomia mielipiteitä ja pohdintoja eri yhteyksissä ja alueilla. Se on aihe, josta on tullut keskeinen osa julkista keskustelua niin poliittisella kuin kulttuurisellakin tasolla. Siksi on tärkeää syventyä tähän aiheeseen, tutkia sen vaikutuksia ja analysoida yksityiskohtaisesti sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa pyrimme valaisemaan Ulla-Leena Alppi:tä ja käsittelemään erilaisia ​​näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen maailmaan, jossa elämme.

Ulla-Leena Alppi
Ulla-Leena Alppi Havannassa vuonna 1978.
Ulla-Leena Alppi Havannassa vuonna 1978.
Kansanedustaja
5.2.1976–20.3.1987
Ryhmä/puolue SKDL
Vaalipiiri Hämeen pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt22. heinäkuuta 1949
Tampere
Ammatti piirisihteeri

Ulla-Leena Alppi (s. 22. heinäkuuta 1949 Tampere) on suomalainen poliitikko, vapaa kirjoittaja ja aikuiskouluttaja, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1976–1987. Hän oli myös puolueensa varapuheenjohtaja 1979–1988.[1] Alppi on myöhemmin vaikuttanut kunnallispoliitikassa Vasemmistoliiton edustajana ja toiminut muun muassa Vasemmistonaisten puheenjohtajana.[2]

Elämä

Ulla-Leena Alppi sai ensimmäiset vaikutteensa työväenliikkeestä kotona pidetyistä puolueosaston kokouksista, jonka ohella hän kuunteli innokkaasti Yleisradion Pienoisparlamentti-ohjelmaa.[3][4] Valmistuttuaan Tampereen ammattikoulun talouslinjalta 1965 Alppi työskenteli pakkaajana Valion Tampereen meijerissä ja toimi myös pääluottamushenkilönä.[5]

Alppi liittyi jo 1960-luvun lopussa SDNL:n jäseneksi ja hieman myöhemmin hänestä tuli SKP:n jäsen.[3] Kommunisteissa Alppi edusti puolueen enemmistöläisiä.[2] Vuonna 1972 hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon. Käytyään Sirola-opiston kurssin Alppi työskenteli vuodesta 1974 lähtien SDNL:n Tampereen piirisihteerinä.[5] Hän oli myös järjestön varapuheenjohtaja 1976–1980.[1] Helmikuussa 1976 Alppi nousi varasijalta eduskuntaan Kaisu Weckmanin siirtyessä Kansaneläkelaitoksen johtoon.[6] Alppi toimi myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1978 ja 1982.[1] Alppi jätti eduskunnan 1987 ja muutti samana vuonna Porvoohon.[7] Hän oli tekemisissä puoluepolitiikan kanssa enää vasemmistolaisten naisjärjestöjen kautta.[8] Alppi oli perustamassa SNDL:n seuraajaa Vasemmistonaisia, jonka ensimmäisenä puheenjohtajiston hän muodosti Outi Ojalan ja Mirja Ylitalon kanssa vuosina 1990-1991.[9] Päivänpolitiikasta luovuttuaan Alppi keskittyi kirjoittamiseen sekä lastensuojelutyöhön. Alppi kouluttautui sijaisvanhemmaksi, jonka jälkeen hän työskenteli vuodesta 1996 lähtien sijais- ja adoptiovanhempien kouluttajana ja valmentajana.[2]

Alppi palasi kunnallispolitiikkaan vuonna 2004, jolloin hänet valittiin Porvoon kaupunginvaltuustoon Vasemmistoliiton edustajana.[8] Muutettuaan takaisin Tampereelle 2009[7] Alppi oli ehdolla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.[6] Hän sai yli 4 000 ääntä, mutta ei tullut valituksi.[10] Alppi oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen jälleen vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2025 kuntavaaleihin hän ei enää lähtenyt ehdolle.[11] 2010-luvulta lähtien Alppi on toiminut myös Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden koluministina.[12]

Yksityiselämä

Ulla-Leena Alpin vanhemmat olivat muurari Aarne Alppi (synt. Aulin, 1902-1965) ja Rauni Ahola.[5] Vaikka isä oli porvarillisen kodin kasvatti hän taisteli 16-vuotiaana sisällissodassa punakaartin riveissä ja päätyi lopulta Tampereen vankileirille. Sotakokemustensa myötä Aarne Alpista tuli pasifisti, joka osallistui talvisotaan aseettomassa palveluksessa ja kieltäytyi lähtemästä jatkosotaan, minkä vuoksi hän joutui vankilaan. Sotavuosien jälkeen isä oli mukana kansandemokraattisessa järjestötoiminnassa.[3]

Ulla-Leena Alpin puoliso on kuvataiteilija Markku Böök. Heillä on adoptiotytär.[7]

Teokset

  • Matka on tärkein. Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto, 1987.
  • Kosketuskohtia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3263-2
  • Virtaavan veden aika : poliittisen naisen päiväkirja. Helsinki: Kääntöpiiri, 1992. ISBN 951-8989-26-5
  • Huojuva pyramidi : naisista ja hierarkioista. Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto, 1994. ISBN 951-9455-32-9
  • Honkameri, Sirpa; Alppi, Ulla-Leena (toim.): Naisen 7 elämää. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22728-5
  • Elämän omat äänet : ja muita kirjoituksia vuosilta 1990–2009. Tampere: tekijä, 2011.

Lähteet

  1. ↑ a b c Ulla-Leena Alppi Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.4.2007.
  2. ↑ a b c Leppänen, Veli-Pekka: Ulla-Leena Alppi, 70, oli Arkadianmäen ääniharava, joka jätti eduskunnan (vain tilaajille) 22.7.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.4.2025.
  3. ↑ a b c Alppi, Ulla-Leena: Minä ja SKDL 4.1.2015. Kansan Uutiset. Viitattu 3.4.2025.
  4. ↑ Alppi, Ulla-Leena: Isäni, punainen (arkistoitu sivu) 16.3.2018. Kansan Uutiset. Viitattu 3.4.2024.
  5. ↑ a b c Kuka kukin on 1978 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 45. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04755-8 Projekt Runeberg.
  6. ↑ a b Koskinen, Sirpa: Ulla-Leena Alppi pyrkii takaisin eduskuntaan Kansan Uutiset. 24.5.2010. Viitattu 18.2.2011.
  7. ↑ a b c Ulla-Leena (arkistoitu sivu) Ulla-Leena Alpin blogi. 8.5.2012. Blogsome.com. Viitattu 15.8.2015.
  8. ↑ a b Hirvasnoro, Kai: Miksi Ulla-Leena Alppi palasi politiikkaan? Kansan Uutisten Viikkolehti. 2004. Viitattu 18.2.2011.
  9. ↑ Kaikkonen, Raija: Vasemmistonaiset perustettiin (vain tilaajille) 22.10.1990. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.4.2025.
  10. ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011: Pirkanmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 15.8.2015.
  11. ↑ .Alppi, Ulla-Leena: Vielä ei nousta vuorelle (arkistoitu sivu) 20.12.2021. Kansan Uutiset. Viitattu 3.4.2025.
  12. ↑ Ulla-Leena Alppi: päättäväisesti heikompien puolella 28.2.2017. Vasen Kaista. Viitattu 3.4.2025.
Kansandemokraattien kansanedustajat