Uralilaiset kansat

Tämä artikkeli käsittelee Uralilaiset kansat:tä, aihetta, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Uralilaiset kansat on ilmiö, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden kiinnostusta maailmanlaajuisesti ja synnyttänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Näillä linjoilla analysoidaan perusteellisesti Uralilaiset kansat:n merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joihin se voisi vaikuttaa. Lisäksi esitetään erilaisia ​​näkökulmia tähän aiheeseen sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen seurauksiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota kattava näkemys Uralilaiset kansat:stä, jotta saataisiin syvällisempi käsitys sen vaikutuksista ja mahdollisista seurauksista tulevaisuudessa.

Uralilaisten kansojen asuinalueet
Suurimmalla osalla uralilaisten kielten puhujista on yhteiset geneettiset juuret.
Nenetsilapsi

Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä. Uralilaiset kansat voidaan jakaa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuviin suomalais-ugrilaisiin kansoihin sekä samojedikieliä puhuviin samojedeihin.[1]

Joskus kaikkiin uralilaisiin kansoihin voidaan viitata puhumalla suomalais-ugrilaisista kansoista tai käsitteellä suomensukuinen.[2]

Yleisen näkemyksen mukaan uralilaiset levittäytyivät länteen ja itään Volga-joen seudulta, mutta myös itäisempää alkukotia on ehdotettu. Suurin osa nykyisistä uralilaiskansoista kantaa yhä yhteistä siperialaista geeniperimää vaikka muistuttaakin pääosin maantieteellisiä naapureitaan. Geneettiset erot uralilaisten kansojen välillä ovat tyypillisesti sitä suurempia, mitä suurempia kielelliset erot ovat. Unkarilaisten on esitetty olevan kokonaan naapuriväestöihinsä sulautunut poikkeus,[3] joskin joissakin tutkimuksissa heillä on esitetty esiintyvän mahdollisia etäisiä yhteyksiä heille kielellisesti läheisten mansien kanssa[4][5].

Virolainen elokuvaohjaaja ja maan presidentti Lennart Meri on todennut uralilaisista kansoista, että: ”Jos miltä hyvänsä uralilaiseen kieliryhmään kuuluvalta noin 23 kansalta kysytään yötaivasta halkovan tähtivyön nimeä, ne vastaavat sen olevan Linnunrata, Sorsien tai Metsähanhien tie tai jokin muunnos näistä. Se antaa tiedon, että näiden kansojen välillä oli joskus läheinen yhteys, ja että näillä kansoilla on hyvä muisti.”[6]

Lähteet

  1. ↑ URALIC PEOPLES www.suri.ee. Viitattu 23.6.2021.
  2. ↑ Ajankohtaista - Suomi ulkomailla Unkari. Viitattu 23.6.2021.
  3. ↑ Puttonen, Mikko: Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta – Esi-isämme toivat kielen idästä mukanaan. Helsingin Sanomat, 27.11.2018. Viitattu 29.6.2022.
  4. ↑ Fehér, T. et al.: Y-SNP L1034: limited genetic link between Mansi and Hungarian-speaking populations. Molecular Genetics and Genomics, 2015, 290. vsk, nro 1, s. 377–386. doi:10.1007/s00438-014-0925-2 ISSN 1617-4615 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Pamjav, H. et al.: A Y-chromosomal study of mansi population from konda River Basin in Ural. Forensic Science International: Genetics Supplement Series, 2019, 7. vsk, nro 1, s. 602–603. doi:10.1016/j.fsigss.2019.10.106 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Jorma Korhonen: Käsivarren ja Linnunradan tuulet Tuglas-Seura. Viitattu 10.10.2024.

Aiheesta muualla