Nykyään Usko Meriläinen on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Siitä on tullut nykyään vertailukohta, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja syvällisiä pohdiskeluja sen vaikutuksista. Usko Meriläinen on noussut tärkeälle paikalle julkisella asialistalla, ei vain sen merkityksen vuoksi eri alueilla, vaan myös siksi, että sillä on vaikutusta ihmisten elämään. Se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka on edelleen syy analysointiin ja keskusteluun eri yhteyksissä.
Usko Aatos Meriläinen (27. tammikuuta 1930 Tampere – 12. marraskuuta 2004 Tampere) oli suomalainen säveltäjä.[1] Hän oli keskeisiä hahmoja suomalaisessa säveltaiteessa.
Historiaa
Usko Meriläinen opiskeli Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohtoa Leo Funtekin ja sävellystä Aarre Merikannon johdolla. Meriläinen johti Suomalaisen oopperan kuoroa 1954–1956, Kuopion kaupunginorkesteria 1956–1957 ja Tampereen Työväen Teatterin orkesteria 1957–1961. Hän oli Suomen Säveltäjät -yhdistyksen puheenjohtaja 1981–1992 ja Tampere Biennalen ideoija ja taiteellinen neuvonantaja. Meriläinen voitti parhaan musiikin Jussin elokuvasta Yksityisalue vuonna 1963.
Meriläinen palkittiin Pro Finlandia -palkinnolla vuonna 1987.
Meriläinen oli naimisissa koreografi Ruth Matson kanssa.[1] Heidän tyttärensä on näyttelijä Lena Meriläinen ja poikansa tuottaja Ari Meriläinen, joka on kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläisen isä.[2]
Meriläinen on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.[3]
Keskeisiä teoksia
Baletti
- Arius (1958–1960) (kantaesitys Suomen kansallisbaletissa 1962, koreografi Ruth Matso)
Sinfoniat
- Sinfonia nro 1 (1953–1955)
- Sinfonia nro 2 (1964)
- Sinfonia nro 3 (1971)
- Sinfonia nro 4 Alasin (elektroninen tanssiteos) (1975)
- Sinfonia nro 5 (1976)
- Sinfonia nro 6 Kehrä (1996/2003)
Konserttoja
- Pianokonsertto nro 1 (1955)
- Pianokonsertto nro 2 (1969)
- Sellokonsertto (1975)
- Dialogeja pianolle ja orkesterille (1977)
- Kineettinen runo pianolle ja orkesterille (1981)
- Visions and Whispers huilulle ja orkesterille (1985)
- Kirje sellistille sellolle ja kamariyhtyeelle (1990)
- Kitarakonsertto (1991)
Muita orkesteriteoksia
- Partita for Brass (1954)
- Konsertto orkesterille (1955)
- 2 sarjaa baletista Arius (1960/1962)
- Epyllion (1963)
- Concerto per 13 (1971)
- "...mutta tämähän on maisema, monsieur Dali!" (1986)
- Aikaviiva (Konsertto orkesterille nro 2) (1989)
- Kesäkonsertto "Geasseija niehku" (1990)
Kamarimusiikkia
- Jousikvartetto nro 1 (1965)
- Jousikvartetto nro 2 Kyma (1979)
- Jousikvartetto nro 3 (1992)
- Divertimento (1968)
- Metamorfora per 7 (1969)
- Konsertto kontrabassolle ja lyömäsoittimille (1973)
- Simultus for Four (1979)
- Suvisoitto huilulle ja heinäsirkoille (1979)
- Sonaatti alttosaksofonille ja pianolle (1982)
- Huilu – veden peili (1984)
- Quattro notturni per arpa (1984–1985)
- Mouvements circulaires en douceur (1985)
- "Henrietten juhlat" (1995)
Pianomusiikkia
- 5 sonaattia (1960, 1966, 1972, Epyllion II 1974, 1992)
- Tre notturni (1967)
- Cinque notturni (1978)
- Sona (1997)
- Papillons kahdelle pianolle (1969)
Lähteet
Kirjallisuutta
- Hirvonen, Maritta: Aikaviivoja, rakkautta: Ruth Matson ja Usko Meriläisen tarina. Helsinki: Stresa, 2022. ISBN 978-952-7369-08-1
- Leppänen, Taru: ”Meriläinen, Usko (1930–2004)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 669–670. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|