Nykymaailmassa Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe maailmanlaajuisesti. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa se vaikutus populaarikulttuuriin, panos teknologian kehitykseen tai historiallinen merkitys, Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti on luonut laajan tutkimus- ja tutkimuskentän, joka kiehtoo edelleen niin asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Tässä artikkelissa tutkimme Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä ja laajuutta eri alueilla ymmärtääksemme täysin sen merkityksen nykymaailmassa.
Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti (ruots. Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente) oli Ruotsi-Suomen armeijan ratsuväkirykmentti, joka muodostettiin Suomessa Uudenmaan ja Hämeen läänistä kootuista ratsukoista. Ratsumiehen palkkaaminen ja varustaminen armeijaan oli 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa aatelisten ja rikkaiden talonpoikien omistamien rusthollien vastuulla. Rusthollarit itse eivät enää nousseet sotaratsun selkään kuten aiemmin 1600-luvulla, vaan ratsumiehet olivat lähes aina palkattuja.[2]
Rykmentti perustettiin vuonna 1632, kun vuonna 1618 muodostettu Uudenmaan ratsuväki (ruots. Nylands ryttare) nimettiin uudelleen.
Rykmentti nimettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentiksi vuonna 1721. Rykmentistä muodostettiin 1791 kahtia jakamalla Hämeenläänin sekä Uudenmaanläänin jalkaväkirykmenttiin kolmannet pataljoonat. Vuonna 1803 rykmentin uusimaalainen puolisko perustettiin uudelleen ja se sai 1805 nimekseen Uudenmaan kevyt rakuunarykmentti, millä nimellä se toimi vuoteen 1809.