Otto Wellingk

Nykymaailmassa Otto Wellingk on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Ajan myötä huomaamme tarpeen tutkia ja ymmärtää tätä Otto Wellingk:ta eri näkökulmista. Otto Wellingk:n merkitystä ei voi aliarvioida, sillä se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Siksi on ratkaisevan tärkeää käsitellä tätä kysymystä täysin ja objektiivisesti, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutukset nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti Otto Wellingk:tä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä tarjotaksemme kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Lisäksi luettelomainen
Otto Vellingk

Otto Wellingk (1649 Jaama, Inkeri – 19. toukokuuta 1708 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, ratsuväenkenraali sekä Jewen (nyk. Jõhvi), Kurtinan ja Viurilan vapaaherra.

Wellingkin isä oli Otto Wellingk (n. 1610 – 1656) ja äiti Christina Mannersköld (n. 1628 – 1679). Wellingk valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 23. marraskuuta 1661. Hän oli luutnantti Bremenin ruotsalaisessa rykmentissä vuodesta 1664 sekä ratsumestari Königsmarckin rykmentissä Ranskassa vuodesta 1666 ja majuri vuodesta 1668. Ranskan kuningas Ludvig XIV tarjosi hänelle everstin (komentajan) virkaa ranskalaisessa ratsuväkirykmentissä. Wellingk erosi Ranskan palveluksesta vuonna 1670. Ruotsissa hänestä tuli Itä-Götanmaan värvätyn ratsuväkirykmentin eversti 20. elokuuta 1676. Wellingk haavoittui vaikeasti Lundin taistelussa 4. joulukuuta 1676 ja sai vapaaherran aatelisarvon yhdessä veljensä Mauritz Wellingkin kanssa 23. joulukuuta samana vuonna.

Wellingkistä tuli eversti Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväki­rykmentissä 1678, kenraalimajuri Ruotsin ratsuväessä 21. helmikuuta 1687, maaherra Ruotsissa 1. heinäkuuta 1687, kenraaliluutnantti ja Skånen kenraalikuvernööri 23. joulukuuta 1693, Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin kuvernööri 4. heinäkuuta 1698, ratsuväenkenraali 4. heinäkuuta 1698 sekä Inkerinmaan ja Liivinmaan joukkojen ylipäällikkö suuren Pohjan sodan alussa 12. toukokuuta 1700. Hän komensi ruotsalaisten oikeaa sivustaa Narvan taistelussa marraskuussa 1700. Lisäksi hän osallistui Kliszówin taisteluun (1702), Lembergin piiritykseen (1704) ja Punitzin taisteluun (1704).

Wellingk oli 27. joulukuuta 1705 alkaen kuninkaallinen neuvos ja Turun hovioikeuden presidentti. Hän sai kreivin arvon 20. heinäkuuta 1706.

Lähteet

  • Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor, VIII, Stockholm 1934, s. 731.
Edeltäjä:
Gabriel Falkenberg 		Kuninkaallisen Turun hovioikeuden presidentti
1705–1708 		Seuraaja:
Johan Creutz